Hevoseläinlääkäreistä on pulaa
20.11.2008 4:00
Heidi Hautamäki
Lääkäri työssään. Hevoset ovat Timo Kristolalle elämäntavan lisäksi myös työtä. (Kuvaaja: sipoon sanomat heidi hautamäki)
Raviurheilusta ja hevosista kiinnostuneet ovat päässeet nauttimaan uunituoreesta tietokirjasta. Raviurheilun maailmassa kerrotaan myös hevoseläinlääkärin arjesta, jota lukijoille valottaa sipoolainen Timo Kristola.
Kirja antaa tietoa myös ihmisille, joille raviurheilu ei ole vielä niin tuttua.
–Kieltäydyinkin aluksi kirjasta, koska olen perinteinen suomalainen mies, joka välttelee julkisuutta. Kirjaprosessi oli loppujen lopuksi hyvä ja mielenkiintoinen kokemus. Ravi-ihmisille löytyy varmasti hyvää tietoa ja faktaa, Kristola lupaa.
Martinkylässä perheineen asustava Kristola on toiminut eläinlääkärinä vuosia. Kiuruvedellä ja Kouvolassa hevosklinikkaa pitänyt Kristola työskentelee tällä hetkellä hevospraktikkona.
–Kirurgin töitä jatkaisin, jos pystyisin. Loukkasin työtapaturmassa melko pahasti vasemman käteni, josta melkein tuli toimintakyvytön. Leikkauksen jälkeen vasen käsi toimii oikeastaan paremmin kuin koskaan.
–Kirurgi tarvitsee kuitenkin kaksi tervettä ja toimivaa kättä, joten ne työt ovat jääneet pois. Olen kiertävä hevospraktikko, ja kierrän enimmäkseen Keski- ja Itä-Uudellamaalla, Kristola kertoo työstään.
”Ei tyypillinen tausta”¨Omasta suvustaan Kristola ei löydä hevosmiehiä tai -naisia, vaikka hän itse on viihtynyt hevosten parissa koko ikänsä. Ravitalleilla Kristola viihtyi jo varhaisessa vaiheessa. –Ravitalleilla olin jo nuorena töissä. Armeijassa pääsin avustajaksi eläinlääkintäupseerina, jonka jälkeen olin jälleen monta vuotta ravitalleilla. Siellä innostuin jatkamaan opiskeluita, nimenomaan eläinlääketieteen parissa, Kristola paljastaa. Kristola pitää työtään elämäntapana, josta hän nauttii ja viihtyy. Huippuhevosia hoitava sipoolainen kertoo, että vaatimustaso alalla on korkea. –Työni vaatii tekijältään paljon tietoa ja ammattitaitoa. Hevoseläinlääkärit ovat myös usein ylityöllistettyjä, Kristola toteaa. Ei ole purjeveneitäPieneläinlääkärit ovat Kristolan mukaan suositumpi ammatinvalinta kuin hevoseläinlääkärit. Syitä tähän on monia. –Pieneläinlääkärillä on parempi palkka ja joustavammat työajat kuin meillä hevoseläinlääkäreillä. Tunnen monta pieneläinlääkäriä, joilla on purjevene, mutta en yhtään hevoseläinlääkäriä. Minulle riittää kyllä soutuvene, Kristola naurahtaa.Kuuden viikoin välein Kristola ajaa autollaan myös muualle päin Suomea, kun kohteena ovat isot ravikeskukset. Työnsä lisäksi Kristola pitää luentoja. –Olen pitänyt kiinni siitä, että teen neljä päivää viikossa töitä. Työpäivät ovat yleensä 12 tuntisia. Hevosia on päivittäin kymmenkunta, Kristola kertoo. Ravit vetävät mukanaan
Suurin osa Kristolan potilaista on ravihevosia, mutta myös ratsu- ja harrastehevosia mahtuu mukaan. Pieneläimiä Kristola ei juurikaan hoida.
–Pääasiassa potilaiden ongelmana on rasitusvammojen hoitoa ja niiden ennalta ehkäisy. Luonnollisesti perushoito, kuten rokotukset ja hampaan raspaukset ovat arkirutiinia, Kristola muistuttaa.
–Ainut mitä en voi tallilla tehdä on röntgenkuvat. EU:n säteilyturvalainsäädäntö kieltää kannettavien röntgenlaiteiden käytön EU-alueella, Kristola täsmentää.
