Omistaja ei valitse nuohoojaa
08.01.2010 8:05
Riitta Suomalainen
Mistä tietää, että nuohooja on tehnyt työnsä kunnolla?
–Se on kieltämättä aika hankalaa, myöntää Nuohousalan keskusliiton toimitusjohtaja Juhani Jyrkiäinen.
Varmin tapa olisi nuohouttaa hormi uudelleen toisella ammattilaisella, mutta harva taitaa ryhtyä siihen. Nuohoustyö perustuu luottamukseen. Asiakas ei voi muuta kuin luottaa siihen, että työ on tehty huolellisesti. Hän kun ei voi edes valita, kuka hänen talonsa hormit ja tulisijat nuohoaa.
Suomen läpi vuoden asutuissa taloissa on yli miljoona tulisijaa. Lähes kaikki niistä nuohoutetaan piirinuohoojilla. Kun mukaan lasketaan kesämökkien nuohouskohteet, määrä nousee yli kahteen miljoonaan.
–Vain Porvoo, Asikkala, Lappeenranta ja Joutseno ovat valinneet sopimusperusteisen nuohouksen, jossa asiakas sopii nuohouksesta suoraan nuohoojan kanssa, Jyrkiäinen sanoo.
Nuohouksen järjestämisestä päättävät pelastuslaitokset, jotka myös määräävät nuohoustyölle hinnan. Sipoo on päätynyt piirinuohousjärjestelmään, mikä tarkoittaa sitä, että kiinteistön käy nuohoamassa joko piirinuohooja tai hänen palkkalistoillaan oleva työntekijä. Kukaan muu nuohooja ei kelpaa, vaikka hän täyttäisi kaikki pätevyysvaatimukset mennen tullen.
–Tai kelpaa kyllä, mutta ylimääräisenä. Lakisääteisen työn hoitaa piirinuohooja, Jyrkiäinen täsmentää. Asiakas voi siis halutessaan maksaa kelle tahansa nuohoojalle, mutta aivan varmasti hänen on maksettava piirinuohoojalle.
Piirinuohooja ilmoittaa tulostaan lapulla, jonka hän toimittaa talon postilaatikkoon tai -luukkuun. Jos aika tai päivä ei sovi rakennuksen omistajalle, hän voi sopia nuohoojan kanssa uudesta ajankohdasta. Mutta entä, jos piirinuohooja ei tule? Joissakin kunnissa piirinuohoojilla on niin paljon töitä, etteivät he ehdi joka paikkaan. Voiko työn teettää silloin toisella ammattilaisella, säästää laskun ja esittää sen todistuksena asianmukaisesta nuohouksesta?
–Ei voi. Laki edellyttää, että työn tekee piirinuohooja, jos pelastuslaitos on valinnut piirinuohousjärjestelmän, Juhani Jyrkiäinen toteaa.
– Aina ei kysymys ole siitä, että nuohooja jättää tulematta. Niinkin päin käy, että nuohoojan jättämä lappu jää asiakkaalta huomaamatta, Jyrkiäinen muistuttaa.
Olipa syy kumpi tahansa, sataprosenttista kattavuutta ei nuohouksessa edes vaadita.
–Jos nuohouksista toteutuu tuollaiset 80 prosenttia, se on hyväksyttävissä, Jyrkiäinen sanoo. Puuttuvat parikymmentä prosenttia hyväksytään kuitenkin vain nuohoojilta. Talojen omistajiin ei suhtauduta yhtä hövelisti.
Jos omistaja ei hoida nuohouksiaan lain ja asetuksen mukaan, lääninhallitus voi pakottaa hänet uhkasakolla ruotuun tai teettää työ hänen kustannuksellaan.
LUE LISÄÄ SIPOON SANOMISTA
