Yhdessä suuntana Uusimaa

Jos kaikki sujuu valmistelujen mukaisesti, niin minut valitaan tammikuussa Uudenmaan maakuntahallituksen jäseneksi vuosiksi 2011–2012. Ja miksi ei sujuisi, Uudenmaan liitossahan kaikki tapahtuu puoluepoliittisten oikeuksien kautta. RKP ja KOK ovat ne puolueet, joiden voimasuhteet antoivat hallitukseen paikat liittojen yhdistyessä ja hallituksen laajentuessa kahdella mandaatilla kahdeksi vuodeksi. Minulla on siis tärkeä tehtävä edessä. Edustan itäistä Uuttamaata liitossa, johon emme kaikki olisi halunneet mennä. Päätös on silti otettu ja liitot fuusioituvat 1.1 2011 alkaen.

Ajatus hipaisee Sipoo-Helsinki aluevaltausta; sitä vastustin, kunnes päätös syntyi ja nyt teen työtä sen eteen, että lopputulema on paras mahdollinen. Ei voi jäädä murjottamaan vaan on tehtävä työtä annetuiden edellytysten mukaisesti. Olen ollut maakuntafuusioneuvotteluissa tiiviisti mukana ja olen siinä prosessissa oppinut yhtä ja toista.

Uudenmaan liiton hallituksen jäsenyys on iso asia. Se tuo mukanaan vastuun koko liiton alueesta. Tärkeimpiä tehtäviäni tullee silti olla saada alueemme ääni kuulumaan. Harvalla entisen Uudenmaan liiton luottamushenkilöillä on oikea käsitys meidän tahtotilastamme, vahvuuksistamme tai näkemyksistämme tulevaisuutta koskien. Viitataan Sipooseen ”tundrana”, Porvooseen ”kirkkokylänä” ja Loviisasta tuskin muuta tunnistetaan kun ydinvoimala. ”Sibbesborg” Sipoossa, ”Skaftskärr” Porvoossa ja ”vihreä moottoritie” Loviisassa on nostettava kaikkien tietoisuuteen.

Uskon itse, että erityisesti tässä tilanteessa, missä Sipoo on nyt, on Sipoon edun mukaista, että yksi hallituksen jäsen tulee juuri Sipoosta. Riippumatta mitä puluetta henkilö edustaa, kaikkien on tehtävä kaikkensa, jotta yhteydet Uudenmaan liittoon ovat hyvät. Kansallisella areenalla pienehkön puolueen edustajana olen tottunut hakemaan tukea puoluerajojen ulkopuolelta.

Koko Uudenmaan maakuntakaavaa on valmisteltu eri skenaarioiden kautta. Meille sipoolaisille tämä työskentelytapa on tuttua jo meidän Sipoo yleiskaava 2025 -työskentelystä. Meille on eduksi, että kunnan luottamushenkilöt osaavat tämän työskentelytavan ja ovat myös aktiivisesti olleet mukana kuulemistilaisuuksissa.

Kun kaava aikanaan tulee maakuntahallituksen pöydälle, tiedän varmastikin mitä mieltä me olemme asiasta. Eikä argumentointiani varmaankaan heikennä se tosiasia, että olen ollut mukana Itä-Uudenmaan maakuntakaavoituksessa jonkin aikaa. Tulen käyttämään hyödyksi niitä verkostoja, joita olen rakentanut vuosien varrella juuri kaavoitukseen liittyen, jotta uusi maakuntakaava vastaisi tarpeitamme ja odotuksiamme. Uudenmaan liiton toimisto muuttaa myös uusiin toimitiloihin. Tämä on fuusiolle eduksi, jolloin kaikille työntekijöille ja luottamushenkilöille tulevat ”uudet tuolit”, eikä kukaan entuudestaan omista fyysistä tilaa. Emme voi sallia tilannetta, että uusi Uudenmaan liitto fuusion jälkeen jäisi vanhoihin kaavoihin, vaan yhteinen etumme on, että uusi toimintatapa löytyisi alusta lähtien. Sipoon on kaikissa foorumeissa oltava esillä. On myös tärkeää, että meillä on vahva argumentointi edistäessämme asiaamme. Kunnan mahdollistava yleiskaava, uudet innovatiiviset avaukset aluekaavoituksen tiimoilta sekä hyvä yhteistyö luottamushenkilöiden ja virkamiesten kesken, antaa tälle työlle hyvän pohjan.

Kirjoittaja on Itä Uudenmaan maakuntahallituksen puheenjohtaja 1999-2010.