Mitä hyötyä Kuuma-kuntien yhteistyöstä?

Kansalaisille tärkeintä ovat hyvät palvelut, ei se kuka ne järjestää. Julkiset palvelut ovat pääosin kuntien vastuulla. Kaikki suomalaiset eivät ole hyvien kunnallisten palveluiden piirissä.

Palveluiden taso vaihtelee kuntien välillä. Kunnilla on erilaiset taloudelliset mahdollisuudet ja kyvyt hoitaa palvelutehtävää. Kuntien taloudellisia eroja tasataan valtionosuusjärjestelmällä.

Kunnilla on myös mahdollisuus tuottaa palveluja yhteistoimin.

Keski-Uusimaalla kuusi kuntaa; Tuusula, Kerava, Järvenpää, Nurmijärvi, Mäntsälä ja Pornainen ovat muodostaneet Kuuma-yhteistyön. Nyt joukkoon ovat liittymässä myös Sipoo, Hyvinkää, Kirkkonummi ja Vihti.

Kuuma-yhteistyöhön asetettiin paljon toiveita. Toistaiseksi saavutukset ovat vähäisiä. Kunnianhimoisista tavoitteista yhteisistä palveluista on pääosin luovuttu. Kuuma on keskittynyt yhteiseen edunvalvontaan kuntayhtymissä sekä suhteessa valtiovaltaan ja pääkaupunkiseutuun.

Kuntien yhteinen painoarvo on kasvanut, mutta konkreettisia tuloksia ei juuri ole. Kuuma-yhteistyön hyviä puolia ovat olleet kuntien keskinäinen verkostoituminen. Sen tuloksena päättäjien näkemykset ovat laajentuneet.

Pornainen on Kuuma-kunnista pienin. Siitä huolimatta Pornaisten tehokkuus- ja talousluvut ovat, Keravan ohella, Kuuman parhaat. Kunnan menestys ei ole kiinni kunnan koosta.

Kuntien, ja erityisesti pienten kuntien, ongelmana ovat terveyspalvelut; ne ovat kuntien palveluiden heikoin osa. Keikkalääkärit, lääkäripula ja jonot ovat terveyskeskusten arkipäivää. Esimerkiksi Mäntsälän ja Pornaisten yhteisessä Mustijoen Perusturvassa 14 lääkärinvirasta vain kolme oli äskettäin täytetty.

Paras-hanke pakotti Pornaisen ja Mäntsälän yhteiseen perusturvaan, jotta 20 000 asukkaan raja täyttyy.

Nyt Pornaisten kustannukset ovat nousseet ja palvelu heikentynyt, vaikka Paras-hankkeen tavoite oli päinvastainen. Koko terveydenhoito – sekä perusterveydenhoito että erikoissairaanhoito – tulee siirtää valtion vastuulle.

Vaikka kunnallinen itsehallinto nauttii perustuslain suojaa, ei se ole itsetarkoitus. Tärkeintä ovat palvelut.

Hallinnollisten rajojen tulisi olla järkeviä. Nyt esimerkiksi Tuusula on hajanainen reikäleipäkunta, jonka sisällä on kaksi kaupunkia Kerava ja Järvenpää.

Toisaalta pieni kunta voi olla järkevä, jos se on luonteva kokonaisuus. Pelkkä kunnan koko ei ole ratkaiseva tekijä.

Kunnan ja valtion välinen vastuujako selkeytyy, jos tuloverotus siirretään kokonaan kunnille. Samalla voidaan luopua pääosin tai kokonaan nykyisestä monimutkaisesta valtionosuusjärjestelmästä.

Kirjoittaja on kansanedustaja (sd) Pornaisista.