Sibbo Goes Crazy rokkasi Kellarissa

Lauantaina rytisi Nikkilässä järjestyksessään kolmas Sibbo Goes Crazy. Sinnikkäin vapaaehtoisvoimin jälleen kasattu rokkijuhla keräsi paikalle kuntalaisia kiitettävän hyvin. Yleisöryntäys tapahtuma ei kutistetuista puitteistaan huolimatta edelleenkään ollut, mutta mukaan innostuneet nauttivat hymyssä suin.

Muutamien bändien kohdalla oli hieman harmittavaa, ettei kuulijoita löytynyt lavan eteen tanssimaan saakka. Täysi-ikäisten anniskelualue kuitenkin pullisteli alusta loppuun sipoolaisista, jotka törmäsivät tuttuihin kasvoihin tuon tuosta.

Puolenyön jälkeen sisätiloihin siirtynyt rokkikansa täytti ravintola Sipoon Kellarin ruuhkaksi asti. Myös siellä festareille osallistuneita viihdytettiin live-esiintyjällä.

– Fiilis oli loistava koko tapahtuman ajan, joten olemme tyytyväisiä. Tällä kertaa konsepti oli oikein mitoitettu, kertoi tapahtuman organisointiin uutena osallistunut Timo Paavola.

– Haluamme kiittää ihmisiä osallistumisesta. Se mahdollistaa tapahtuman järjestämisen myös jatkossa.

Järjestysmiehenä mukana ollut Matti Lamberg Susimusa ry:stä kiitteli vuolaasti Sibbo Goes Crazy-festareiden järjestelyjä. Lamberg kertoi surreensa veljestapahtumaa järjestävien puolesta edellisvuosina, jolloin Koulukeskuksen hiekkakenttä pysyi autiona nimekkäistä esiintyjistä huolimatta.

– En näe, mitä he olisivat voineet tehdä toisin. Festarit pidetään hyvässä paikassa ja niiden eteen on tehty valtavasti työtä. Olen osaltani vain auttamassa tuttuja kundeja, kuten hekin auttavat meitä Susirockissa.

Me sipoolaiset taidamme olla vähän sellaisia nurkista katsojia

Sibbo Goes Crazyyn ensimmäisten joukossa saapuneet nikkiläläisrouvat Ulla Stenfors ja Anita Backström ovat osallistuneet tapahtumaan uskollisesti joka kerta. He nauroivat olevansa musiikin suhteen kaikkiruokaisia, joten kaikki esiintyjät kelpasivat mainiosti.

Festareille osallistuminen on ystävättärien tapa kannustaa kotikunnan viihtyisyyden lisäämiseen pyrkiviä.

– Pitäähän sitä osallistua, kun täällä kerrankin jotain järjestetään. Ja minä ainakin haluan tukea nuoria, kertoi Stenfors.

– Ja täällä tapaa paljon tuttavia, joita ei ole tullut nähtyä pitkään aikaan, lisäsi Backström.

Huomaamatta ei jäänyt rouvilta alkutuntien vähäinen yleisömäärä, mikä toki illan mittaan korjaantui.

– Me sipoolaiset taidamme olla vähän sellaisia nurkista katsojia. Kurkistellaan ikkunoista tai uskaltaudutaan paikalle vasta pimeän tultua.

Reippaasti yksin paikalle asteli nuorisovaltuustosta tuttu, 14-vuotias Manu Rönkkö. Hän oli vakuuttunut, että illan edetessä kavereita ilmaantuisi.

– Tämä on hyvää mainosta Sipoolle. Kaikkien kannattaisi tulla mukaan!