Maan suurimpaan rakennukseen mahtuu ruokaa suomalaisille 30 eduskuntatalon verran

Tavarat risteilevät laatikoissa kuljetushihnoilla SOK:n valtavassa logistiikkakeskuksessa.

unknown

Sipoon Bastukärrissä on kaksi S-ryhmän logistiikkakeskusta. Edessä niistä pienempi, jo jonkin aikaa toiminnassa ollut keskus ja taaempana nyt vähitellen kokonaan käyttöön otettava rakennus.

arkistokuva/ Riitta Ketola

S-ryhmän päivittäistavaroiden logistiikkakeskus Sipoossa hämmästyttää koollaan.

 Sipoon Basturkärristä lähellä nelostietä on tulossa Suomen elintarvikehuollon kannalta keskeinen paikka.

S-ryhmän logistiikkayhtiön Inex Parnersin päivittäistavarakaupan logistiikkakeskuksen käyttöönotto on edennyt loppusuoralle. Sen kautta kulkee ensi vuoden loppupuolella noin puolet S-ryhmän koko Suomen päivittäistavarakaupan tavaravirroista.

Kooltaan valtava logistiikkakeskus on 3,5 miljoonan kuution tilavuudellaan Suomen suurin rakennus, jonka läpi kulkee päivittäin 1,2 miljoonaa kollia tavaraa. Sen hedelmä- ja vihannesosasto on lajissaan ensimmäinen maailmassa. Siellä kypsytetään pian vuosittain 65 miljoonaa kiloa Suomeen tuotavia banaaneja.

SOK:n investoinnit Sipooseen nousevat satoihin miljooniin euroihin. SOK on noussut Sipoon suurimmaksi yksityiseksi työnantajaksi.

Logistiikkakeskuksella on ollut vaikeuksia löytää riittävästi työntekijöitä, sillä kaikki eivät ole halunneet siirtyä sinne Espoon Kilosta. Sipoon uusi keskus nostaa S-ryhmän logistiikan tehokkuuden uudelle tasolle, osuuskauppa Varuboden-Oslan toimitusjohtaja ja SOK:n hallituksen varapuheenjohtajaksi valittu Hannu Krook sanoo.

Sipoon käyttötavaran logistiikkakeskus miltei puolitti kulutason, mutta aivan samanlaiseen tuottavuusloikkaan ei kireästi kilpaillussa ruokakaupassa ylletä.

Krookin mukaan kaikki on hyvin, jos kaupan takahuoneessa ei ole tavaraa eikä hyllyissä ole aukkoja. Esimerkiksi myynniltään Suomen suurimpaan S-marketiin Porvoon Näsissä lähtee Sipoosta keskimäärin pari yhdistelmärekkaa päivässä, kuten tyypilliseen Prismaan. Toimitukset tapahtuvat öisin.

Esimerkiksi Näsin S-market on niin suuri, että tavaraa tulee ja hyllyjä täydennetään myös päivisin.

Tavaroita keräilevät robotit pakkaavat kuormat siihen hyllyvälijärjestykseen, jossa ne puretaan myymälöissä. Työtä ei tarvitse enää tehdä kahteen kertaan. Myymälät saavat arvion siitä, kuinka kauan myös muualta tulevien tuotteiden hyllyttäminen kestää, jotta työhön voidaan varata oikea määrä resursseja.

– Haluamme ottaa arvoketjusta pois kaikki turhat kuluerät ja mahdollistaa halpuuttamisen asiakkaiden eduksi, Hannu Krook sanoo.

Vaikka Sipoon logistiikkakeskus on valtava, se ei Inex Partnersin toimitusjohtajan Jari Pousin mukaan ole yhtään liian iso.

– Paikka on tupaten täynnä, kun tämä valmistuu. Laajennusvaraakin tontilla on.

Kotimaiset tuotteet käyvät Sipoossa vain kääntymässä. Kiertonopeus on keskimäärin päivä. Tuontituotteet kiertävät alle 10 päivässä, sillä niissä on pidempi säilyvyysaika.

Noin 80 prosenttia tavaravolyymistä on automaattiseen keräilyyn soveltua pakkauksia. Esimerkiksi tupakatuotteet ja mausteet kerätään käsin tuotekohtaisisista laatikoista myymäläkohtaisiin laatikoihin.

Tietokoneet tekevät myös pääosan kauppojen tilauksista logistiikkakeskuksesta. Niin sanottuja runkotilauksia säädetään manuaalisesti kauppojen paikallisten tarpeiden mukaan.

– Päivittäistavarakaupassa on niin hyvät ennuste- ja seurantajärjestelmät, että tilausten osuvuus on hyvä, Jari Pousi sanoo.

VBO suunnittelee Öljytien varteen logistiikkakeskuksen viereen ABC-jakeluasemaa.

Ympäristö huomioon

Sipoon logistiikka-alueelta ei mene mitään kaatopaikalle, vaan kaikki materiaalit ovat kierrätettäviä. Lähes kaikki ulkomailta tulevat hevi-tuotteetkin ovat nykyisin kierrätettävissä muovilaatikoissa.

Keskuksen jäähdytys ja lämmitys hoidetaan geolämmöllä. Maan alle on porattu sitä varten 90 kilometriä putkistoa.

Sähköä kuluu pienen vesivoimalaitoksen tuottama määrä, sillä pakastevarasto ja eräät muut viileät alueet kylmennetään sähköllä.

Written by:

Jyrki Hämäläinen

Ota yhteyttä