Paikalliset

Sipoota painostetaan luopumaan itsenäisyydestään kansallisen edun nimissä

Kahta mieltä. Jätti-Helsingistä haaveileva ylipormestari Jussi Pajunen (oik.) ilmoitti kaupungin tarvittaessa kannattavan pakkoliitoksia. Espoon Jukka Mäkelältä, Vantaan Kari Nenoselta ja Kuuma -kuntia edustaneelta Mäntsälän Esko Kairesalolta sen sijaan ei tullut vihreää valoa pakottamiselle.

Sauvo Jylhä

Kuntaliitoksia metropolialueen osalta selvittänyt työryhmä antoi valtiovallalle lopullisen ehdotuksensa tiistaina.

Sipoon roolina olisi liittyä Helsinkiin ja vahvistaa pääkaupunkia. Metropolialueelle olisi selvittäjien näkemyksen mukaan parasta muodostaa nykyisistä 13 kunnasta neljä suurta kaupunkia, joita ohjaisi yhteinen metropolihallinto.

Kakkosvaihtoehtonaan selvittäjät esittävät kahden suurkunnan metropolia, jolloin Sipoon liitoskumppaneita olisivat Helsingin lisäksi Vantaa, Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi ja Vihti.

Kahta suurta kuntaa sitoisi sopimusyhteistyö, joka estäisi niitä kilpailemasta liiaksi keskenään.

Kuntaliitosten toteuduttua selvitystyöryhmä miettisi Sipoon mahdollista pilkkomista ensisijaisesti siten, että kunnan pohjoisimpia osia voisi liittää naapurikuntiin esimerkiksi Pohjois-Paippisten alue Järvenpään Haarajoen, Mäntsälän ja Pornaisten kanssa, jos nämä kunnat yhdistyisivät.

Sipoossa vieraillessaan selvityshenkilöt saivat selvän viestin kunnan tahdosta pysyä itsenäisenä. Sillä ei ollut vaikutusta heidän työnsä lopputulokseen.

– Olemme todella kuunnelleet kuntia, mutta yksittäisen kunnan liiallinen kuunteleminen olisi johtanut vain kaaokseen. Kyse on kokonaisuudesta, jolla takaamme metropolialueen kilpailukyvyn kansainvälisessä kilpailussa, metropoliesiselvityksen projektipäällikkö Jarmo Asikainen summasi.

– Kunnat eivät voi arvioida kuntauudistuksen tarpeita vain omasta näkökulmastaan, koska kyseessä on kansallinen etu. Jos haluamme pitää hyvinvointimme, muutoksia on pakko tehdä, sanoi Asikainen.

Selvitystyöryhmän jäsenet kertoivat esityksensä taustalla olevan noin 150 tapaamista virkamiesten, poliitikkojen ja tutkijoiden kanssa.

Ehdotuksiaan työryhmä perusteli etenkin nykyistä tasaisemmalla yhdyskuntarakenteella, jossa muun muassa vahvistettaisiin aluekeskuksia. Merkittävä tavoite on myös kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotanto, josta päävastuun kantaisi metropolihallinto.

Asunto-, viestintä- ja metropoliministeri Krista Kiuru (sd) nostaa asuintuotannon lisäämisen pääkaupunkiseudun yhtenäistämisen tärkeimmäksi perusteluksi.

– Ei vain ole niin, että valtio voisi tämän ratkaista, jos kunnat eivät kerta kaikkiaan tartu ongelmaan, Kiuru sanoi.

– Pääkaupunkiseudulle tarvitaan vuoteen 2015 mennessä jopa 100 000 uutta asuntoa, jotta tarvittavalle työvoimalle saadaan katto pään päälle.

Selvitysmiesten käyttämät sanamuodot kuntauudistuksen toteuttamiseksi ovat koventuneet esiselvityksen jälkeen. Jarmo Asikainen muotoili kuntien vastahakoisuuden selättämiseksi tarvittavan ”voimakasta ohjausta” ja selvityshenkilö Rolf Paqvalin puhui tarpeesta käyttää ”kovempia menetelmiä”.

Pakko -sana nousi esiin vain Paqvalinin esitellessä metropolihallinnon valtaa kaavoitukseen.

– Metropolihallinto määrittäisi ja aikatauluttaisi kaksitasoisen kaavajärjestelmän, jossa metropolikaava korvaisi nykyiset maakunta- ja kokonaisyleiskaavat. Kunnille jäisi asemakaavoitus, Paqvalin sanoi.

– Metropolikaava ei olisi nykyisen maakuntakaavan tapaan kunnille vapaaehtoinen, vaan mahdollistava eli pakottava. Pelkkiin lupauksiin kuntien kehittämisestä ei voida luottaa.

Kuntaministeri Henna Virkkunen (kok) jaksaa uskoa kuntien yhteistyöhalukkuuteen, eikä pakottamista kuultu hänenkään lausunnoissaan.

Virkkunen totesi uudistuksiin tarvittavien keinojen määrittyvän vasta syksyllä valmistuvan uuden kuntarakennelain myötä.

– Huomattavaa on, että jo nykyinen laki mahdollistaa valtuustojen tahdon sivuuttamisen asukkaiden tahdolla. Jos järjestetään kansanäänestys, sen tulos menee valtuuston päätösten ohi, Virkkunen mainitsi.

– Kunnilla on nyt toukokuuhun aikaa selvittää itselleen sopivimmat liitoskumppanit. En usko, että missään kunnassa ei olisi halua sitä tehdä.

Selvitystyötä luotsannut Jarmo Asikainen muistutti kuntien tekevän omat esityksensä ilman, että selvitysryhmä ottaa niihin kantaa. Sipoo on ilmaissut halukkuutensa neuvotella liitoksista etenkin Porvoon ja Pornaisten kanssa.

Selvitystyöryhmän mukaan Sipoon Helsinkiin liittämisen tai pilkkomisen ohella yksi vaihtoehto voisi olla kunnan yhdistäminen Keravaan ja Tuusulaan.

– Me olemme selvitystyömme ja ehdotuksemme nyt tehneet. Seuraavaksi on kuntien vuoro tehdä omat selvityksensä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat