Vapaa-aika

Perhevapaiden pakkojako huono

VALINTA Heikki Vestmanin mielestä pakkojako tuskin lisäisi isien jäämistä kotiin.

Heikki ja Reeta Vestman ovat jakaneet Sointu-tyttärensä hoidon. Heikki Vestman ei kuitenkaan kannata perhevapaiden jakamista pakolla, kuten hallitus on esittänyt.

Sipoon Sanomat Riitta Ketola

Eduskuntaan on tulossa käsittelyyn lakiesitys, jonka mukaan vanhempien on jaettava hoitovapaa. Kotihoidon tukikaudesta olisi noin vuosi äidin ja vuosi isän käytössä.

– Perheille tärkeää on perheen ja työn yhteensovittamisen ja vanhempien jaksamisen tukeminen.

– En kannata kotihoidontuen pakkojakamista, sillä se loukkaa perheiden valinnanvapautta, sanoo sipoolainen lakimies Heikki Vestman .

Hänen ja vaimo Reeta Vestmanin esikoistytär syntyi viime kesänä. Kun Reetalla alkoivat työt, Heikki oli kotona joulukuuhun asti ja uudelleen vielä kevätkesällä.

– Olemme jakaneet perhevapaat puoliksi. Kun molemmilla on vaativa työ, haastavaahan tämä on joskus ollut, mutta sopiva meille. Se ei tarkoita, että sama ratkaisu on hyvä kaikille, sanoo Vestman.

Uudistus lisäisi kuntien menoja.

 

 

Uudistuksen tavoitteena on vanhemmuuden tasa-arvon edistäminen.

 

– Kotihoidontuen pakkojakaminen ei lisäisi isien kotiin jäämistä. Sen sijaan kuntien päivähoidon kustannuksia se lisäisi 150 miljoonalla eurolla. Se on tässä talouden tilanteessa kestämätöntä.

Kustannuksia tulee siitä, että jos isät eivät jää kotiin, lapset laitetaan nykyistä aikaisemmin päiväkotiin.

Isiä voidaan Vestmanin mielestä kannustaa pitämään perhevapaita nostamalla esiin, että se on hyvä vaihtoehto.

– Vanhemmuuden kustannusten tasaaminen työnantajien kesken parantaisi sekä äitien että isien asemaa työelämässä, kun vanhemmuuden riski työnantajalle pienenee. Osa-aikatyön mahdollisuuksia sekä päivähoidon joustoja olisi parannettava.

Vestmanin mielestä kotihoidontuen pakkojakaminen ei edusta hyvää lainsäädäntöä.

– Se on säätelyilluusio eli tehdään lakiesitys tavoittelemaan jotain, johon lain vaikutusarvioinnin perusteella ei kuitenkaan päästä, kertoo sääntelytutkimukseen erikoistunut Vestman, joka tekee töitä energiamarkkinoiden paremman sääntelyn parissa.

Ylipäätään joustavampi sääntely sekä lakihankkeiden vaikutusten arviointi ovat Vestmanin mielestä oleellisia Suomen edun kannalta.

– OECD:kin on huomauttanut, että lakien vaikutusten arviointi on Suomessa heikkoa. Siitä osoituksena ovat takkuilevat isot lakiuudistushankkeet sekä terveen järjen vastainen ylisääntely eri aloilla.

– Tulisi keskittyä oleelliseen ja lopettaa päsmäröinti, kun se ei ole tarpeen. Lainsäätäjä ei voi ajatella, että kaikkien tulisi ajatella ja valita kuin hän itse, päättää Vestman, joka on itsekin kokoomusta edustava kuntapäättäjä.

Minna Salmi, tutkimuspäällikkö:

Pitkään kotihoidontukea käyttävät useimmiten äidit, joilla on vähän koulutusta ja kokemusta työmarkkinoilta. Silloin heidän on vaikea löytää työpaikkaa perhevapaansa jälkeen. Jos perheiden isät ovat töissä, he eivät tuen pienuuden takia voi jäädä kotihoidontuelle,

Uudistusesityksestä päätettiin hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa ilman tavanomaista valmistelua, jossa asiantuntijat arvioivat tutkimus- ja tilastotiedon pohjalta suunniteltujen uudistusten seurauksia ja kustannuksia.

Lähde: Minna Salmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Etusivulla nyt

Uusimmat: Vapaa-aika

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat