Paikalliset

Pitkä tie sovintoon

SISÄLLISSOTA Riittääkö sata vuotta veljesvihasta toipumiseen?

Junaradalla oli merkittävä rooli vuoden 1918 tapahtumissa, myös Sipoossa. Suurin yksittäinen sotatoimi oli Martinkylän taistelu 5.-6. helmikuuta 1918.

Mia Tadic

Unohtaa, vaieta. Vai muistaa ja puhua. Vuoden 1918 tapahtumia on käsitelty talven ja kevään mittaan paljon, ehkä siihen on uuvuttukin.

– Tuntuu, että tämä sata vuotta ei ole riittänyt siihen vieläkään, koska on ollut niin pitkiä vaikenemisen aikoja. Sekä punaisten että valkoisten tekemisistä on vaiettu aina sopivilla tavoilla, pohtii Pornaisten vaiheita tutkinut Mari Högman.

Heti sodan jälkeen yleistä keskustelua hallitsi pitkään valkoinen totuus. Isänmaallisuus ja kansallisuusaate siivittivät vielä talvisodan ihmettä.

Punaisten muistot pääsivät pinnalle oikeastaan vasta jatkosodan jälkeen. Suojeluskunnat ja lottajärjestöt lakkautettiin ja valkoisesta näkökulmasta oli parempi olla hissun kissun.

Neuvostoliiton hajottua sotamuistot sai nostaa keskusteluun. Ruvettiin puhumaan sodan traumoista, sukupolvien taakkakertymästä.

Enimmäkseen on puhuttu toisesta maailmansodasta.

– Sisällissodan kauhein tragedia on, että suomalaiset ovat sotineet toisiaan vastaan. Talvisota ja jatkosota – siinä on ollut se yhteinen vihollinen. Tämä on jollain tavalla traumaattisempi, jopa sukulaiset ja koulukaverit ovat olleet toisiaan vastaan, toteaa sipoolainen Martin Andersson.

Kun informaatikko Mari Högman alkoi koota näyttelyä vuosien 1917-1918 tapahtumista Pornaisissa, hänelle sanottiin, ettei aiheesta mitään irti saa. Tietoa alkoi kuitenkin löytyä, ja moni on kiitellyt aiheen esille nostamista.

– On tullut vahvasti esille, että kaivataan tasapuolista tarinaa ottamatta kantaa siihen mikä oli oikein ja väärin.

Naiset teloitettiin.

Voi kurja Hennala, mieletön manala, keskellä kauniin syntymämaan.

Heinäkuussa sata vuotta sitten koettiin humanitaarisen katastrofin huippu. Vankileireillä vallitsi nälkä, huono hygienia ja sairaudet, joihin kuoli kaikkiaan 10-12 000 punaista. Yhteiskunta oli kovin raakile, vangeista ei haluttu tai osattu huolehtia kunnolla.

Suurin osa Sipoon punaisista päätyi Suomenlinnaan tai kiinniottopaikkaa lähimpään toiseen leiriin. Hennalan vankileirillä oli 29 pornaislaista vankia.

– Hennalassa kuoli vankeja hyvin paljon nälkään. Olikin hyvin harvinaista, jos sattui sellaista päivää, jolloin kukaan ei ollut kuollut.--- Hennalassa ei minun aikanani suoritettu paljon teloituksia. Muutamia kyllä vietiin silloin tällöin ja mm. kaikki naiset teloitettiin, kertoo pornaislainen punavanki Väinö Soini arkistohaastattelussa.

Naisten kohtalo oli pitkään vaiettu aihe. Hennalassa naisia surmattiin yli 200, vaikka virallisesti leireillä oli teloituskielto. Naismurhia tutkineen väitöskirjatutkijan Marjo Liukkosen mukaan taustalla vaikutti rodunjalostusoppi. Sotilaat ja vartijat myös pahoinpitelivät ja raiskasivat naisia.

Leirillä oli ainakin 289 lasta äitiensä kanssa, ja heitä myös syntyi vankileirioloissa.

Vaikea antaa anteeksi sitä, mitä ei tiedä.

Liukkonen sanoo, että sadan vuoden aikaiset tapahtumat tulevat käsitellyksi vasta, kun kaikki ovat tunteneet tulleensa kuulluksi.

– Sen jälkeen tulee huoahdus. Kukaan meistä elossa olevista ei ole syyllinen näihin vanhoihin tapahtumiin. Sitten voimme antaa aidosti anteeksi sen, mitä sukumme jäsenille on tapahtunut, hän kertoo Ilta-Sanomien haastattelussa.

Mari Högman huomauttaa, että monella oman suvun vaiheiden selvittely alkaa ehkä vasta nyt. On vaikea antaa anteeksi sellaista, mitä ei tiedä.

Sipoon vanhan kirkon luona on valkoisten uhrien muistomerkki. Punaisille sellaista ei ole.

– Punaisille uhreille ei luultavasti suvaittu muistomerkkiä Sipoossa aikoinaan, kun he olivat syyllistyneet lukuisiin murhiin helmikuussa 1918. Punaisia uhreja Sipoossa oli kuitenkin lopulta enemmän kuin valkoisia, joten olisi kohtuullista, että myös heille olisi muistomerkki. Pelkästään vankileireillä kuoli 24 punaista, joista osa ei ollut kovin merkittävässä roolissa sisällissodan aikana, Martin Andersson toteaa.

Vuosi 1918 jätti Sipooseen arven, joka kulkee jossain määrin myös kieliryhmien välillä. Iso osa työväenyhdistyksen aktiiveista oli suomenkielisiä, suojeluskuntalaisista ei niinkään.

– Ehkä oli vähän vaikeampi päästä sipoolaiseen yhteiskuntaan mukaan, jos ei osannut ruotsia, kun tämä oli niin ruotsinkielinen paikkakunta siihen aikaan. Voin kuvitella että siitä on jonkinaista eripuraa ja kaunaa saattanut tulla, Andersson arvelee.

Punaisen hirmuvallan aikana kunnan virallinen kieli oli suomi. Kenties tuosta ajasta juontuu osa siitä tahmeudesta, jolla Sipoossa on takavuosina suhtauduttu suomenkielisten tonttiostoksiin.

Mitä sodan muistosta voi oppia?

– Ainakin sen, että kyllä niistä vaikeistakin asioista pitää pystyä puhumaan, pornaislainen Mari Högman toteaa.

Tämä on hyvinkin arka asia.

– Toivottavasti suomalaiset ovat oppineet, ettei vastaavaa syntyisi, tällaista vastakkainasettelua, Martin Andersson pohtii.

Paikallishistorian tutkiminen on kummankin mielestä merkittävää.

– Kyllä mielestäni on tärkeää, vaikka tämä hyvinkin arka asia on, että tiedetään, mitä on oikeasti tapahtunut. Ja kun nyt on niin paljon aikaa mennyt näistä tapahtumista, niin kyllähän niistä täytyy pystyä keskustelemaan, sipoolainen Andersson uskoo.

Sota 1918

Suomen sisällissota käytiin 1918 alkuvuodesta. Sen taustalla oli ensimmäisen maailmansodan kuohunta, Venäjän vallankumous ja nälänhätä, joka kohtasi juuri itsenäistynyttä maata.

Taustalla vaikuttivat kansallisvaltion ihanne ja työväenaatteen nousu.

Punaiset saivat tukea Venäjän bolshevikeilta, valkoiset saksalaisilta.

Sotaoloissa sai surmansa 37 000 henkeä. Punaisia kuoli sotaoloissa 27 000 ja vangittiin vankileireille noin 80 000-90 000. Leireillä kuoli 12 000-14 000 punaista.

Valkoisia kuoli sotaoloissa 5200. Noin 4500 kuolleen poliittista kantaa ei tiedetä.

Sisällissota, kansalaissota, punakapina, vapaussota, vallankumous, veljessota. Sotaa on kutsuttu monella nimellä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat