Paikalliset

Muistiluotsi auttaa

Myös työikäiset voivat kärsiä muistisairauksista.

Teija Mikkilä (vas.) ja Henrietta Janhonen iloitsivat siitä, että Muistiluotsi-toiminta on saatu nyt käyntiin Sipoossakin.

Riitta Ketola

Muistisairaus voi tulla myös työikäisille, ei pelkästään ikäihmisille. Näin kertoo toiminnanjohtaja Teija Mikkilä, joka oli yhdessä muistiohjaaja Henrietta Janhosen kanssa viime viikolla Sipoossa järjestetyssä tilaisuudessa esittelemässä Muistiluotsin toimintaa.

Noin 14 500 suomalaista sairastuu muistisairauteen joka vuosi. Sairastuneita on yhteensä noin 200 000. Heistä arviolta 7 000–10 000 on alle 65-vuotiasta, jotka sairastavat etenevää muistisairautta.

Alzheimerin tauti on yleinen kaikenikäisillä. Otsa-ohimolohkorappeumasta johtuva muistisairaus ja CADACIL, ovat työikäisillä yleisempiä kuin iäkkäillä.

Maakunnalliset Muistiluotsit ovat Muistiliiton jäsenyhdistysten ylläpitämiä ja muodostavat koko maan kattavan verkoston. Valtakunnallista verkostoa koordinoi Muistiliitto ja sosiaali- ja terveysministeriö tukee toimintaa Veikkauksen tuotoilla.

Muistiluotsi-toiminta aloitettiin Helsingissä viime vuonna, nyt toiminta on laajentunut muun muassa Porvooseen ja Sipooseen.

Henrietta Janhonen on torstaisin Sipoossa palvelutalo Elsien tiloissa, jossa kokoontuu kaiken ikäisten muistisairaiden vertaistukiryhmä klo 9-10.30 ja Muista liikkua! -ryhmä klo 10.30-11.30.

Tämän lisäksi Itä-Uudenmaan Muistiluotsin palveluohjauspäiviä on kerran kuukaudessa Pohjois-Paippisissa Widegårdilla ja Träskbergassa.

Samoin kuukausittain kokoontuu kaksikielinen omaisten vertaistukityhmä.

Sipoon Muistin puheenjohtaja Juha Huotari kertoo, että ensimmäisissä tapaamisissa Träskbergassa oli noin 40 henkeä ja Paippisissa noin 60, joten tarvetta on tapaamisille.

Teija Mikkilä toteaa, että kun sairaus on vasta alussa, se on pahin sairastuneelle itselleen, mutta taudin edetessä se on pahempi omaisille, kun muistamattomuuden lisäksi tulee muitakin oireita.

– Läheinen saattaa kiukutella, tulla levottomaksi, eikä saa nukuttua tai rauhallinen henkilö voi ryhtyä yhtäkkiä kovasti kiroilemaan.

– Jos mahdollista, poikkeavan käyttäytymisen syy olisi hyvä selvittää. Syy voi olla esimerkiksi kiputila.

Mikkilä ja Huotari ovat todenneet, että kun muistisairaus diagnosoidaan, ystäväpiiri pienenee nopeasti.

– Muistisairasta ei osata kohdata. On tärkeätä, että hän saa arvostavaa ja ymmärtävää kohtelua, sanoo Mikkilä.

– Muistisairas laitetaan monesti lapsen tasolle, eikä puhuta suoraan hänelle, vaikka hän olisi läsnä, tietää Juha Huotari.

Muistisairaus voi ilmetä siten, että joko itseä alkaa huolestuttaa arjen selviytyminen tai muut huomauttelevat siitä.

– Tavalliset asiat, jotka on aina osannut, alkavat tuottaa ongelmia, kuten vaikkapa kahvinkeitto tai se, miten jonnekin paikkaan ajetaan, sanoo Mikkilä.

Muistisairausepäilyistä kertominen läheiselle ei ole aina helppoa.

– Asiasta kannattaa kertoa kahden kesken ja mieluiten mahdollisimman nopeasti, sillä lääkitys tehokkainta heti alkuvaiheessa.

Muistiluotsi

Tarjoaa ohjausta ja tietoa muistisairauksista, alueen palveluista ja arjen apukeinoista.

Kokoontumisia Sipoossa mm. viikottain Elsiessä ja kuukausittain Widegårdilla ja Träskbergassa.

Vertaislinja p. 0800 9 6000 on maksuton tukipuhelin muistisairaiden läheisille. Vertaislinja on avoinna joka päivä klo 17–21.

Muistineuvo p. 09 8766550, asiantuntija neuvoo ja ohjaa ma, ti ja to klo 12–17 (0,08 e/min. + pvm). Samassa numerossa palvelee Minneslinjen ruotsiksi tiistaisin klo 14–17.

www.muistiluotsi.fi www.muistikummit.fi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat