Paikalliset

Ruotsalaisuuden päivä valaisee kielien täydentävää vaikutusta – "Sellainen rikastuttaa ajattelua"

Teemu Vestovuo

Östersundomissa lapsuutensa viettänyt Hans Blomberg pitää juhlapuheen, kun tänään tiistaina vietetään ruotsalaisuuden päivää (Svenska dagen). Elevförening vid Sibbo Institut järjestää kello 19 alkavan juhlan Nikkilän Sydämessä. Musiikkiesitykset ja kahvitarjoilu alkavat jo kello 18.30.

Ruotsalaisuuden päivää on vietetty Suomessa virallisena juhlapäivänä vuodesta 1908 lähtien.

Blomberg muistaa lapsuutensa Östersundomin (silloin vielä osa Sipoota) noin 500 asukkaan kylänä, jossa maanviljely oli pääelinkeinona.

– Suurin osa kylän asukkaista oli ruotsinkielisiä.

Nikkilä oli Östersundomista katsottuna syrjässä ja monet suuntasivatkin Lounais-Sipoosta Helsinkiin asioille.

– Siellä sain enemmän kosketusta suomen kieleen. Esimerkiksi parturit olivat täysin suomenkielisiä. Äiti oli opettanut minulle yhden sanan, jotta osasin pyytää parturia ohentamaan hiuksia.

Blomberg puhuu mielellään myös suomea. Ruotsi on Blombergin äidinkieli.

Ruotsin kieli on Suomen toinen virallinen kieli, jota puhuu äidinkielenään vajaa 300 000 suomalaista, noin viisi prosenttia väestöstä.

Blomberg on tyytyväinen siitä, että Sipoossa on kaksikielisen kunnan peruspilarit kunnossa.

Viranomaisten kanssa ja kaupoissa saa palvelua sekä suomeksi että ruotsiksi.

– Tilanne on kohtuullinen Sipoossa.

Blomberg sanoo, että äidinkielellä asioidessaan hänellä on varmempi olo.

– Sanavarasto on huonompi jollain muulla kuin äidinkielellä. En ole esimerkiksi aina ihan varma suomea puhuessani, jos jokin ilmaisu menee väärin.

Perustuslaki turvaa kaikille ruotsinkielisille oikeuden saada muun muassa opetusta ja julkisia palveluita omalla äidinkielellään. Eniten ruotsia puhutaan Uudellamaalla, Turun ympäristössä, Ahvenanmaalla ja Pohjanmaalla.

Kommunikaatioon kuuluu paljon muutakin kuin sanat, Blomberg tähdentää.

Joka tapauksessa kielellä on iso merkitys niin yksilöille kuin yhteisöillekin.

– Kulttuuri perustuu kieleen.

Nykyisin Söderkullassa asuva Blomberg oli nuorena vaihto-oppilaana Amerikassa, kun hän havahtui eri kielien täydentävään vaikutukseen.

– Lapsena ruotsi oli luonnollinen ja ainoa kieli. Vaihto-oppilaana joutui enemmän miettimään, miten jotain sanotaan ruotsiksi ja miten englanniksi. Silloin sitä oppi arvostamaan, että asioita voidaan sanoa eri tavoin eri kielillä. Sellainen rikastuttaa ajattelua.

Ruotsalaisuuden päivä on virallinen liputuspäivä ja sen tärkein merkitys on vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja koota ihmisiä yhteen.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat