Paikalliset

Rusanen peittoaa Ruuskasen

Tarkkuussuunnistus Arvokisamenestyjä asui keskellä Martinkylän metsää.

Antti Rusanen on asettunut kolmen lapsensa ja vaimonsa kera Hämeenlinnaan.

Suunnistusliitto

Kaikki tuntevat ”Ronssi-Ruuskasen”, joka sittemmin on saavuttanut keihäänheiton arvokilpailuissa värisuoran.

Mutta kuinka moni tuntee Talmassa lapsuutensa ja nuoruutensa viettäneen Suomen kaikkien aikojen tarkimman suunnistajan, 11 MM-mitalin Antti Rusasen?

Keravalainen Hannu Airila ja sipoolainen Antti Rusanen tutustuivat toisiinsa Keravan Urheilijoiden suunnistusryhmässä.

Hannu ”Hanhi” Airilasta tuli kaikkien aikojen hurjin mitalisaalistaja nuorten SM-kilpailuissa, moninkertainen suurviestivoittaja Kalevan Rastin joukkueessa sekä aikuismaajoukkueen vakiosuunnistaja.

Vetäjä ei tullut paikalle, joten menin Keravan Urheilijoihin.

Rusanenkin ylsi kärkikymmenikköön nuorten SM-viestissä.

– Voitin useita kertoja Sipoon koulujen mestaruuden. Ensimmäinen kerta on suunnistusurani kohokohta, lisää Rusanen.

Mutta tarkkuussuunnistuksessa hänestä tuli Suomen menestynein mies.

Sattumaa ei ollut, että Rusanen alkoi harrastaa suunnistusta, sillä hän asui otollisesti keskellä Martinkylän metsää.

Hankalakulkuisen alueen kartassa luki aikoinaan Talmazonin viidakko.

– Hyvin viihdyin siellä. Kuljin usein yksin metsässä, muistelee Rusanen.

Sattumaa sen sijaan oli, että sipoolainen alkioi edustaa naapurikunnan seuraa.

– Itse asiassa kävin Sibbo-Vargarnan oravapolkukoulussa, mutta vetäjä ei tullut paikalle, joten menin Keravan Urheilijoihin, paljastaa Rusanen, mutta kehuu heti perään SV:ssä sittemmin alkanutta vahvaa suunnistustoimintaa.

Kun perinteinen suunnistusura ei ottanut urjetakseen, vaikka valmentajaksi ryhtyi itse Airila,

Rusanen päätti kokeilla uutta lajia tarkkuussuunnistusta. Se sopi tarkalle kaverille kuin rillit päähän.

– Edustin Suomea lajin jo ensimmäisissä MM-kilpailuissa 2004 ja sain ensimmäisen MM-mitalini Ukrainasta 2007.

– Yhtä kertaa lukuun ottamatta olen ollut aina kymmenen parhaan joukossa MM-kilpailuissa, kehaisee Rusanen.

Tovin muisteltuaan Rusanen laskee saavuttaneensa peräti 11 MM-mitalia tarkkuussuunnistuksesta reilun 10 vuoden jaksolla.

– Trondheimissa vuonna 2010 olin MM-kilpailun valvojana. Normaalimatkan MM-kulta on ainoa, jota en ole vielä saavuttanut, lisää Rusanen.

Ehkäpä se kaivetaan ensi kesän MM-kilpailuista Portugalin Idanha-a-Novasta.

Tarkkuussuunnistajasta tuli tarkka mies myös opiskelussa ja työuralla.

– Päädyin Jyväskylän yliopistoon. Valkkasin siellä talous- ja ympäristötiedettä.

Opiskelu poiki sekä kauppatieteiden että filosofian maisterin paperit.

Rusanen työskentelee nyt ProAgrian energia- ja yritysasiantuntijana toimialueenaan Etelä-Suomi ja erityisesti Häme.

– Ydinosaamistani on yritysten ja maatilojen energiaratkaisujen laaja-alainen pohdinta, kiteyttää Rusanen ProAgrian sivuilla.

Hanskassa on energiaskaala biokaasusta aurinkovoimaan, hakkeista lämpöpumppuihin.

Asiantuntija on asettunut kolmen lapsensa ja vaimonsa kera Hämeenlinnaan.

Tarkkuussuunnistuksessa Rusanen on pysynyt uskollisesti Keravan Urheilijoissa. Perinteisessä suunnistuksessa perhe edustaa Hauhon Sisua.

– Seitsemänvuotias Selma on käynyt jo suunnistuksessa, nelivuotias Senni on enempi peesijuoksija, Severi on vasta kaksivuotias, analysoi Rusanen.

Perinteistä suunnistusta tarkkuussuunnistaja ei ole suinkaan hylännyt.

– Käyn toki kuntosuunnistuksissa ja Jukolassa ja tarkoitus on ensi kaudella käydä kilpailuissakin harjoitusmielessä. Kunnossa haluan pysyä.

Tarkkuussuunnistus

Tarkkuussuunnistus alkoi vammaissuunnistuksena Ruotsissa 1970-luvun alussa.

Suomeen laji tuli 1990-luvun puolivälissä. Ensimmäiset MM-kilpailut käytiin 2004.

Suomessa kaikki urheilijat osallistuvat samaan sarjaan.

Radan pituus on 1-3 kilometriä.

Tarkkuussuunnistuksessa kilpaillaan kartalukutaidossa.

Rastit sijoitetaan hyväpohjaisten kulku-urien varrelle.

Suunnistajan tehtävänä on katsoa tolpan kohdalta mikä 2-5 rastilipusta on karttaan painetun rastiympyrän keskellä vai onko mikään.

Oikeasta vastauksesta saa pisteen.

Apuna ovat rastimääritteet ja kompassi.

Tehtävärastien lisäksi radalla voi olla aikarasteja.

Tarkkuussuunnistuksessa kilpaillaan myös pelkistä aikarasteista koostuvassa tempossa.

Tarkkuussuunnistus on laji, jota kaikki voivat harrastaa ja kilpailla samassa sarjassa. Fyysinen kunto ei ratkaise.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat