Puheenaihe

Nyt tuli uudenvuoden synkkä saldo: 13 silmävammaa ja 60 tulipaloa – "Erityisen ikävää on, että vanhemmat antavat lasten sytyttää räjähteitä"

ESM arkisto

Ilotulitteet aiheuttivat viime uutenavuonna runsaasti silmävammoja ja tulipaloja, vaikka turvallisuutta on yritetty lisätä sekä valistuksella että lainsäädännöllä.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes kertoo, että sairaalahoitoa vaativia silmävammoja tilastoitiin 13. Luku perustuu Suomen Silmälääkäriyhdistyksen keräämiin tietoihin.
Ilotulitteiden aiheuttamia palohälytyksiä oli 60. Luku perustuu pelastustoimen Pronto-rekisteriin.

Ilotulitteilla tehtiin myös paljon ilkivaltaa, esimerkiksi ampumalla niitä päin rakennuksia ja ihmisiä. 

Suomen Silmälääkäriyhdistyksen mukaan vuodenvaihteen kolmestatoista silmävammasta kolme oli vakavaa, kahdeksan keskivaikeaa ja loput lieviä. Vakavien silmävammojen määrä on viimeisen viiden vuoden ajan ollut keskimäärin 2–3. Loukkaantuneista kymmenen käytti itse ilotulitteita ja kolme oli katsojia. 

Ainoastaan yksi silmävamman saanut oli käyttänyt suojalaseja. 

Neljä vammautuneista oli alaikäistä. Heistä kaksi oli itse käsitellyt ilotulitetta ja kaksi oli sivustaseuraajia, jotka loukkaantuivat, kun raketti lähti väärään suuntaan. Onnettomuuden syynä oli useimmiten ilotulitteen räjähtäminen heti sytytettäessä, sen kaatuminen tai lentäminen väärään suuntaan. 

Kahdeksassa tapauksessa onnettomuuden aiheutti ilotulitepata, kolme vammoista tuli raketeista ja kaksi vammaa aiheutti tähtipommi. 

– Silmävammojen määrä on pysynyt melko samana vuodesta 2013 alkaen lukuun ottamatta 31 vammaa vuodenvaihteessa 2015–2016. Viime ja edellisvuonna silmävammoja oli 12. Ennen lakiuudistuksia luvut olivat yli kaksinkertaiset, ja pahimpina vuosina 2007, 2008 ja 2009 silmävammoja oli yli neljäkymmentä, sanoo professori Tero Kivelä Hyksin silmätautien klinikalta.

Uudenvuoden aikoihin pelastuslaitoksille tuli 60 hälytystehtävää tulipaloista, joiden syttymissyyksi arvioitiin ilotulitteet.

Positiivista on, että palojen määrä on vähentynyt jo kolmena vuonna peräkkäin, kertoo Pelastusopiston tutkimusjohtaja Esa Kokki.  Ilotulitteista aiheutuneita rakennuspaloja oli vuodenvaihteessa seitsemän. 

Tukesin ryhmäpäällikkö Kurt Kokko sanoo ilotulitteita sääntelevillä lakimuutoksilla ja kampanjoinnilla on saavutettu aiempaa parempi turvallisuustaso, mutta se ei riitä.

– Vastuu ilotulitteiden turvallisuudesta on ilotulitealan toimijoilla, jotka voivat tuotekehittelyllä edistää turvallisuutta, esimerkiksi niin etteivät padat kaatuisi niin helposti, Kurt Kokko sanoo.

– Lisäksi tarvitaan asennemuutoksia, jotta ilotulitteiden käyttäjät toimisivat vastuullisemmin ja ymmärtäisivät paremmin ilotulitteiden riskit. Ilotulittajat eivät aina lue käyttöohjeita eivätkä osaa välttämättä sytyttää tulitetta oikein. Erityisen ikävää on, että vanhemmat antavat lasten sytyttää ilotulitteita, vaikka niiden käyttö on alaikäisiltä kielletty. Lisäksi uudenvuoden juhlintaan liittyy usein alkoholi, joka ei sovi lainkaan yhteen ilotulitteiden kanssa, Kokko huomauttaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat