Paikalliset

Käsikirjoitusluonnos lepäsi 25 vuotta elokuvaohjaajan yöpöytälaatikossa – Klaus Härö nostaa äitinsä kuoleman jälkeisen ajan huumorin esiin

Elämää kuoleman jälkeen autossa: Martin Paul ja Peik Stenberg, poika ja isä puhuvat keskenään ruotsin kielellä.

Citizen Jane Productions

Elämää kuoleman jälkeen saa Suomen ensi-iltansa 6.3. Elokuva on poikkeuksellisella tavalla esillä sitä ennen Sipoossa.

Klaus Härö on ohjannut ja käsikirjoittanut elokuvan, jonka ennakkonäytös on kello 17 perjantaina 28.2. Cinema Nikkilässä, pääkirjaston Topelius-salissa.

Härö ja tuottaja Leila Lyytikäinen ovat paikalla ennakkonäytöksessä (sisäänpääsy 12 euroa).

 

Alkuperäiseltä nimeltään Livet efter döden on elokuva, jota tehdessä Härö palasi sen alkujuuriin.

Klaus Härö oli reilun parinkymmenen ikävuoden kokemuksella uudessa tilanteessa, kun hänen äitinsä kuoli.

Hän oli hämmentynyt surun jakamisen vaikeudesta.

– Äidin hautajaisissa käytännön järjestelyt veivät huomion muistamisesta ja yhteiseltä olemiselta, Härö kertoo.

 

Kansainvälisesti palkittu ohjaaja ehti hautoa aihettaan, Elämää kuoleman jälkeen, noin 25 vuoden ajan yöpöytänsä laatikossa.

Härö otti vanhan käsikirjoitusluonnoksensa esille monta kertaa vuosien varrella, mutta hän rohkaistui vasta myöhemmällä iällään tarttumaan siihen tosissaan.

– Odotin tämän kanssa 25 vuotta.

Vaikka valmiissa elokuvassa on paljon henkilökohtaista sen ohjaajalle, Härö korostaa, että se ei ole dokumentti. Elämää kuoleman jälkeen on omaelämänkerrallinen draamakomedia.

 

Elokuvan keskiössä ovat isä (Peik Stenberg) ja hänen poikansa (Martin Paul), joiden keskinäisessä suhteessa tapahtuu muutoksia heidän rakastamansa läheisen kuoltua.

Härö kirjoitti roolihahmoilleen alun, kun hän oli menettänyt rakkaan äitinsä.

– Äitini kuoli, kun olin elokuvaopiskelija. Äiti oli pehmike minun ja isän välillä.

Äidin kuolema aiheutti surua, jota Klaus Härö ja hänen isänsä eivät osanneet jakaa keskenään kunnolla.

On parempi surra yhdessä kuin yksin, sen Härö on oppinut.

– Tässä elokuvassa kiteytyy puoleentoista tuntiin, mitä minulle tapahtui vuosien saatossa.

– Minulla on ollut aikuisena hyvät välit isääni.

Sipookin näkyy elokuvassa, esimerkiksi hienoina tienvarsinäkyminä ajokohtauksissa.

Porvoosta kotoisin oleva Härö katsoo elokuvansa aihetta ja sen dramatisoituja henkilöhahmoja lempeästi.

Elokuvassa tärkeänä yksityiskohtana on värikäs pakettiauto, joka näyttää enemmän pääsiäismunalta kuin autolta.

 

Härö tunnisti jo nuorena miehenä läheisen kuoleman jälkeisen ajan koomisen puolen, surunkin keskellä.

Näyttelijöille Härön käsikirjoitus tarjosi yllättäviäkin hetkiä.

– Vaikka aihe on vakava, niin vedet silmissä naureskeltiin, että sanooko tämä ihminen todellakin tämän näin.

Äitinsä kuoleman jälkeinen aika ei jättänyt pysyviä haavoja Klaus Härölle.

– Tein aikanaan surutyöni, minulle ei jäänyt siltä ajalta katkeria muistoja.

Elokuvan tuottaja, Leila Lyytikäinen, on pitkän kokemuksen omaava tuottaja.

Sipoosta kotoisin oleva Lyytikäinen on toiminut vastaavana tuottajana yli kymmenessä pitkässä elokuvassa ja suurissa TV-draamoissa kuten Sorjonen ja Ihon alla.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Suosittua tv-sarjaa kuvattiin Hindsbyssä – sipoolaisen Annette Bromanin koti muuttui Jussi Vatasen ja Mikko Leppilammen työpaikaksi7.11.2019 09.00
Tältä näyttää Sipoon herttuan tuore traileri – tunnistatko tutut kuvauspaikat?2.11.2019 07.30
"Valtuutettua saunotetaan, ettei kaavahakemukset juutu" – Kovalainen on taas Sipoossa21.6.2019 17.00
Sipoon Kuntalassa kuvataan komediaa – hälytysajoneuvojakin paikalle3.6.2019 11.35

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat