Operaatio Kattilankansi

Operaatio Kattilankanneksi ristitty Sipoon säästöohjelma herättää todella ristiriitaisia tunteita. Yhteistä taloutta pitää hoitaa tarkalla kädellä aina, mutta en papereiden perusteella oikein ymmärrä mihin juustohöylä-säästäminen perustuu? Kunta, jossa kasvua pitää suorastaan rajoittaa, päättää kurjistaa omaa olemistaan säästämällä 10 miljoonaa vuoteen 2020 mennessä. Viime vuoden tilinpäätös osoitti miinusta kyllä 1,9 miljoonaa euroa, mutta onko kyse menojen perusteettomasta kasvusta vai tulojen supistumisesta ja onko tulopohja supistumassa pysyvästi?

Ihan ensimmäiseksi herää kysymys, miksi ei tehty tuottavuus- tai kasvuohjelmaa, miksi lähdetään liikkeelle pilkunviilauksella? Voihan olla, ettei rakenteiden uudistamisella, tuottavuuden kasvattamisella tai tulonlähteiden lisäämisellä ratkaistaisi ongelmia ja lopulta kuitenkin jouduttaisiin höyläämään, mutta henkisesti ero on iso. Nyt nostatetaan ensin kriisitietous, lisätään stressiä, ärtymystä ja huolta ja sitten odotetaan luovia ratkaisuja. Ei ehkä toimi.

Toinen kysymys nousee veropohjan kehityksestä. Kunta- ja kiinteisöverot olivat jälleen 2013 tilinpäätöksessä toteutuneet yli odotetun ja suurin miinus tuli yhteisöverojen laskusta, mikä tietysti johtuu laajemmin yritysten taloudellisista vaikeuksista. Elinkeinoelämän elvyttäminen on kuitenkin pääosin muilla foorumeilla ja kuntapäätöksillä voidaan oikeastaan vain edesauttaa yritysten kehittymistä ja työvoiman saantia - mutta jos vienti ei vedä, niin se ei vedä, siihen ei Kattilankannella vaikuteta. Sen sijaan toimintaympäristöön ja infraan investoimalla voidaan houkutella uusia yhteisöveron maksajia ja niitä avauksia ei operaation ensimmäisessä vaiheessa paljon näy. Valtionavun tasausjärjestelmässä Sipoo on voiton puolella, mutta sen varaan ei voi laskea, niin paljon heilahduksia saattaa siinä systeemissä tapahtua tällä hetkellä vuodesta riippuen, että pidemmän välin ennusteita välttäisin. Se mistä taas vetäisin luottavaisena johtopäätöksiä, on kunnan vetovoimaisuus. Uusia perheitä rakennusprojekteineen muuttaa koko ajan kuntaan. Muuttovoitto tarkoittaa tietysti myös suuria ja jatkuvia julkisia investointeja, mutta myös taattua ja tasaista tulovirtaa. Olennaistahan on takaisinmaksukyky, eikä velan määrä. Sipoo on kuntien AAA-luokassa.

Kolmas ja isoin kysymys on se, että auttaako tämä operaatio mitään pysyvämmin? Kovasti ovat muutamat hehkuttaneet vain hallinnon virtaviivaistamiseen perustuvaa sopeuttamista, mutta kun käytännössä toimet tarkoittavat, että päiväkodeissa suositellaan jo väriprintterin käytön välttämistä, niin kyllähän toimet jokaisen arjessa näkyvät. Viime vuonna, kuten muutoinkin, suurin kasvava kuluerä oli erikoissairaanhoito. Paljon puhuttu ja parjattu sote-uudistus tulisi tarpeeseen Sipoossakin. Rahoituksen monikanavaisuus ja päätöksenteon -portaisuus imevät yhteistä rahaamme kuiluun, jonka pohjaa ei kukaan näe. Väestön ikääntyminen lisää toki sosiaali- ja terveystoimen kuluja, mutta erikoissairaanhoidossa kasvua on ihan kaikissa osa-alueissa ja vajetta paikataan perusterveydenhoidon puolelta Sipoossa esim. lopettamalla lasten omaishoidon pienin tukiluokka, säästämällä mammografiaseulonnoista, tiukentamalla hoitotarvikkeiden jakelukriteereitä, lopettamalla ilmaisten kierukoiden tarjoaminen jälkitarkastuksessa, tiukentamalla tukea vammaispalveluiden kesäleireille jne. Koko Kattilankannen listan löydät täältä. Sosiaali- ja terveystoimesta haetaan pysyviä säästöjä 836 000 euroa, kun kunnan maksuosuus HUS:ssa oli viime vuonna vajaa 17,8 miljoonaa euroa ja se kasvaa vuosittain enemmän kuin perusterveydenhoidossa ikinä pystytään nipistämään. Kovin painavia näkemyksiä en kuitenkaan ole nähnyt kunnan kannasta esimerkiksi sote-alueisiin, metropolihallintoon tai kuntarakenneuudistukseen - paitsi, että Sipoo pärjää yksin.

Siitä juontuukin viimeinen, vähän sarkastinen, huomio. Toivoisin kovasti, että kuntajakoselvitysten kustannnukset julkaistaisiin. Sipoossa ei kukaan aidosti usko, että kasvusuuntamme olisi itään ja uusi elinvoimainen alue syntyisi akselille Sipoo-Porvoo-Askola-Lapinjärvi-Myrskylä-Loviisa, mutta kaksi vuotta asian selvittämiseen sijoitetaan resursseja. Kuten myös selvitystyöhön Keski-Uudenmaan kuntien kanssa, joka oli ihan seteleiden repimistä tuuleen, koska sen selvityksen tuloksista äänestetään kunnissa jo nyt syksyllä ja Sipoohan ei voi ottaa kantaa, kun Itä-Uusimaa selvitys kestää 2015 kevääseen saakka. Näin ollen kuntalaisten rahoja, joita pitää nyt Kattilankannella säädellä, käytettiin (väitän jopa tietoisesti) aivan turhaan työhön. Aikanaan, kun Vantaa ja Helsinki tekivät kuntaliitosselvityksen oli kustannukset noin miljoonan luokkaa Vantaalla. Sipoossa luvut eivät tietenkään ole niin suuria, mutta taatusti merkittäviä. Että jos olisi enemmän uskallusta ja tahtoa linjata tulevaisuutta, eikä loputtomiin vitkutella selvitysten kanssa, niin vuotuiset hallinnon kulut supistuisivat kuin itsestään.

Juustohöylä iskee nyt ensin erityisryhmiin, mutta hiljalleen se varmaan näkyy kaikkien arjessa esimerkiksi nousevina harrastumaksuina (liikuntatilojen hintojen korotus, kansalaisopiston kurssihintojen korotus tiett.kurssien osalta), pidempinä kirjojen jonotusaikoina (kirjastoaineistomäärärahan supistaminen), lastenhoidon järjestelyinä (perhepäivähoidon varakotien lakkauttaminen, kesäleirien lopettaminen), kuukausittaisissa menoissa (veden taksankorotus) jne., kuka nyt mitäkin harrastaa ja missäkin liikkuu. Ja periaatteessahan on reilua, että kaikki tasaisesti kantavat oman vastuunsa taloustalkoissa, mutta kun vieläkin epäilyttää olisiko näille talkoille ihan aidosti tarvetta sen jälkeen, kun kunnolliset rakenteelliset uudistukset olisi viety läpi.

 

Pulun blogi

Pulu on arkinen, kansainvälinen, sosiaalinen, lähes kaikkiruokainen, sopeutuva ja tasa-arvoinen kaupunkilainen. Puluun harvemmin kiinnitetään sen erityisempää huomiota, mutta se on kaikille tuttu. Taitavimmillaan pulu on viedessään viestiä hyvän suunnistuskykynsä avulla ja sen kauniimmat serkut julistavat rauhaa. Ollapa pulu. Pulun blogia kirjoittava Hanna Kuntsi on PAMin yhteiskuntasuhteiden vastaava, äiti, Söderkullassa asuva vuonna 1977 syntynyt Sosialidemokraatti.