Ulla Yliherne

Kaksikielisyyttä ei vaalita raja-aidoilla

Risto Aalto

Tunnustan heti alkuun etten ole rakennustekniikan asiantuntija.

Siitä huolimatta en ole vielä koskaan törmännyt siihen, että esimerkiksi kouluja rakentaessa seinärakenteet poikkeaisivat merkittävällä tavalla toisistaan riippuen siitä, ollaanko koulua rakentamassa äidinkielenään suomea, ruotsia, englantia, saksaa tai swahilia puhuville oppilaille.

Sipoossa päättäjät ovat pian suurten päätösten äärellä, kun ratkaistavaksi tulee ruotsinkielisen Söderkulla skolan tulevaisuus. Jatkaako sisäilmaongelmien kanssa paininut koulu väliaikaisissa tiloissaan vai siirtyvätkö koulun oppilaat osaksi ensi syksynä valmistuvaa Sipoonlahden koulun laajennusta?

Tilaa laajentuvassa koulussa olisi noin 500 oppilaspaikan verran, mutta osa Söderkulla skolan henkilökunnasta ja oppilaiden vanhemmista kokee, ettei muutto ole mahdollinen, koska uuden koulun tilat on suunniteltu suomenkielisille.

Sipoon kaksikielisyys on valtavan suuri rikkaus, jota tulee vaalia. Uskallan kuitenkin väittää, että arvokkaasta kieliperinteestä huolehtiminen on väärillä raiteilla jos vaaliminen vaatii aitojen ja erilaisten seinien rakentamista eri kieltä puhuvien lasten ja nuorten väliin.

Ajatus siitä, että esimerkiksi suomea ja ruotsia puhuvat oppilaat tulisi eristää ikätovereistaan on auttamatta vanhentunut.

Ymmärrän pelon siitä, että toinen kieli voisi vallata toiselta sijaa, jos saman koulun katon alla puhutaan useampaan kieltä sekaisin.

Pitäisikö mahdollisten uhkakuvien sijaan nähdä mahdollisuuksia? Entä jos yhdistämällä kahta eri äidinkieltä puhuvat oppilaat saman katon alle, kieliaidat saataisiinkin kaatumaan ja lapset ja nuoret voisivat oppia kieltä toisiltaan. Näin on tehty jo Nikkilässä.

Ulla Yliherne

Kirjoittaja on Sipoon Sanomien vs. päätoimittaja

Ulla Yliherne

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet