Pääkirjoitus: Voidaanko aloitteilla heittää vesilintua?

Sipoon kunnanvaltuustossa on vuosien varrella kritisoitu aloitteiden pitkiä käsittelyaikoja. Valtuustoaloitteet ovat roikkuneet virkamiesten selvittelyä odottamassa pahimmillaan jopa pari vuotta. Joskus sille on toki hyvä selitys, jos kyseessä on vaikkapa keskeneräinen kaavatyö.

Tällä viikolla Sipoon kunnassa taidettiin lyödä aiemmat ennätykset, kun vapaa-ajanjaosto käsitteli yli kolme vuotta sitten tehdyn valtuustoaloitteen. Historiallista taisi olla sekin, että jaoston esityslistaan oli kirjattu mukaan pahoittelut pitkästä käsittelyajasta.

Kyseisen aloitteen, josta on uutinen tässä lehdessä, oli allekirjoittanut 31 kunnanvaltuutettua jo edellisellä valtuustokaudella. Se on paljon kuntalaisten vaaleissa valitsemia luottamushenkilöitä. Sipoossa valtuutettuja on yhteensä 43 ja he käyttävät kunnassa ylintä päätösvaltaa.

Sipoon kunnan mukaan valtuutettu ja muu luottamushenkilö saa kunnallishallinnossa asiansa vireille tekemällä siitä aloitteen.

Valtuuston työjärjestyksen mukaan kunnanhallituksen on vuosittain helmikuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo valtuutettujen tekemistä ja kunnanhallitukselle lähetetyistä aloitteista, joita valtuusto ei edellisen vuoden loppuun mennessä ole lopullisesti käsitellyt. Samalla kunnanhallituksen on ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin aloitteiden johdosta on ryhdytty.

On selvää, että käytännössä tämä ei aina toteudu. Ei siis ihme, että valtuutetut joskus valittelevat vaikutusmahdollisuuksiensa olevan olemattomat.

Samalla voidaan perustellusti kysyä, mikä on yksittäisen kuntalaisen todellinen vaikuttamismahdollisuus? Kunnan asukkaalla sekä kunnassa toimivalla yhteisöllä ja säätiöllä on oikeus tehdä aloitteita kunnan toimintaa koskevissa asioissa.

Jos vähintään kaksi prosenttia kunnan äänioikeutetuista asukkaista tekee aloitteen valtuuston toimivaltaan kuuluvassa asiassa, on aloite otettava käsiteltäväksi valtuustossa puolessa vuodessa.

Kuntalain mukaan kansanäänestysaloitteen voi tehdä vähintään neljä prosenttia 15 vuotta täyttäneistä kunnan asukkaista. Valtuuston on viipymättä päätettävä, toimitetaanko aloitteessa tarkoitettu kansanäänestys.

Toistaiseksi Sipoossa on järjestetty vain yksi kansanäänestys, joka koski Lounais-Sipoon luovuttamista Helsingille.

Kuntalaisaloitteita on tehty useita, mutta moni niistä odottaa lopullista päätöstä

Näyttää siis vahvasti siltä, että loppupelissä aloitteilla voidaan heittää vesilintua. Se ei ole demokratian kannalta mairittelevaa, vaikka kunta PR-työssään kuinka painottaisi asukkaidensa vaikuttamismahdollisuuksia.

Crista Lassfolk-Feodoroff. Kirjoittaja on Sipoon Sanomien toimittaja.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.