Pääkirjoitus: Kuntalaisia ei saa pitää pimennossa

Uutinen Sipoon kunnan 70 000 euron taidehankinnasta poiki myös kritiikkiä. Se on ymmärrettävää aikana, jolloin säästöjä nipistetään kuntalaisten peruspalveluista. Siksi rahasta on entistä tärkeämpää puhua avoimesti.

Stefan Lindforsin Spiritus Lux-teoksen hankinnasta kerrottiin siinä vaiheessa, kun se julkistettiin. Kunta lähetti parinkin lehtijutun pituisen PR-tiedotteen, jossa oli mukana ammattikuvaajan ottamat kuvat teoksesta illalla ja päivällä. Vain yksi olennainen tieto puuttui: teoksen hinta.

Samalla Sipoon kulttuuri- ja kirjastopalvelut iloitsi omalla Facebook-sivullaan siitä, että ympäristötaideteoksia saatiin kerralla kaksi. Toisesta ei vain kerrottu missään muualla. Sipoon Sanomat selvitti asian ja kyseessä on 15 000 euroa maksanut kiviteos kivenheiton päässä Lindforsin teoksesta. Kiviteoksen nimi on Ajasta 1 ja 2, ja sen on taiteillut Sipoon Taiteilijat ry:ssäkin vaikuttanut Ville Mäkikoskela.

Molemmat teokset on ostanut kunta. Niihin käytetty raha ei kuitenkaan ole pois vanhustenhoidosta tai lasten koulukirjoista. Se on uuden asuinalueen rakennusvaiheessa korvamerkittyä rahaa, joka kerätään rakennuttajilta nimenomaan alueen ympäristötaidetta varten.

Taidekohu on jälleen yksi esimerkki siitä, kuinka vaikeaa kuntalaisten on hahmottaa kunnan toimintaa ja hankintoja, koska niistä ei kerrota riittävän avoimesti. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että pelkästään kaavoitus- ja kehitysosasto maksaa ulkoistamastaan työstä konsulteille yli 100 000 euroa vuodessa.

Toinen esimerkki: kun Nikkilän sote-aseman rakentamista aikanaan veivattiin, menetettiin poliitikkojen jahkailussa viisi miljoonaa euroa ja lopputulemana oli suunniteltua pienempi yksikkö.

Viimeisin esimerkki on Suomen suurimpiin lukeutuvat jättikoulut, joita ei monikaan kuntalainen halunnut. Pelkästään niiden laajennuksiin uppoaa nyt yli 40 miljoonaa euroa verovaroja. Rahalla saadaan laskutavasta riippuen 600–850 uutta oppilaspaikkaa, joihin ei ole uusia oppilaita. Johtavien virkamiesten mukaan se on investointi tulevaisuuteen. Investointi, jonka hinnalla olisi voitu rakentaa kolme uima-hallia Sipooseen, joka on Suomen suurin kunta ilman omaa uimahallia.

Kuntien toiminta muuttuu jatkuvasti, joten muutosta voidaan pitää jo uutena normaalina. Rakenteiden, tehtävien ja roolien muuttuessa yksi kuitenkin on ja pysyy: kunnat ovat olemassa kuntalaisia varten. Eivät poliitikkoja, johtavia virkamiehiä tai edes kunnan muita työntekijöitä varten. Tämä tuntuu unohtuvan Sipoossa turhan usein, ja se näkyy nyt myös säästölistoilla.

Crista Lassfolk-Feodoroff. Kirjoittaja on Sipoon Sanomien toimittaja.

Juttua muokattu 6.10. klo 13.30 Korjattu Mäkikoskelan teoksen nimi sekä tieto siitä, että hän on ollut Sipoon Taiteilijoiden jäsen.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.