Suunnitelmat, että Sipooseen saataisiin uimahalli noin vuonna 2030 ovat lupaavia, mutta alimitoitettuja. Sipoo on Suomen suurin kunta ilman uimahallia, mutta myös Suomen nopeimmin kasvava kunta.
Tulevaisuudessa Sipoossa voi olla tuhansia asukkaita lisää ja tämä tulisi huomioida uimahallin suunnittelussa. Uimahalli ei nimittäin ole ainoastaan 2030-luvun sipoolaisille, vaan myös 2040-, 2050- sekä mahdollisesti myös 2060-luvun sipoolaisille.
Uimahallin tulisi siis olla jotain muuta, kuin “perustason” uimahalli.
Uimahallin suunnittelussa tulisi myös miettiä sen nykyisiä käyttäjiä. Sipoolaisten etua ei aja “perustason” halli, koska perustason halli löytyy esimerkiksi Keravalta.
Miksi sipoolainen, joka asuu Keravan ja Sipoon rajalla lähtisi kauemmaksi, eli Nikkilään uimaan, kun Keravalta vastaava halli löytyy.
Sipoon uimahallin tulisikin olla jotain muuta, kuin “perustasoa”, jotta kaikki sipoolaiset tulisivat kauempaakin uimaan. Sipoon uimahallin tulisi siis olla suunniteltua laajempi ja monikäyttöisempi. Esimerkiksi hyppytorni sekä hyppy-allas ja vesiliukumäki toisivat heti enemmän iloa varsinkin lapsille ja nuorille.
Entä sitten budjetti? Elämme korona-aikaa, joka on tarkoittanut useita leikkauksia ja laittanut päättäjät koetukselle, mistä leikata ja mistä ei.
Uimahallin budjettiin ei kuitenkaan koronan tulisi vaikuttaa, koska uimahalli palvelisi useita vuosikymmeniä, joka tarkoittaisi useiden vuosikymmenten lipputuloja. Uimahalli myös vähentäisi muun muassa terveydenhoitokustannuksia, koska uiminen on erinomaista liikuntaa ja se ehkäisee monia sairauksia.
Ahti Pokkinen. Kirjoittaja on Sipoon nuorisovaltuutettu.