Kolumni: Hjallis Harkimo: Itämeren suojelun aika on nyt

Aurinkoisina talvipäivinä rannikko ja meri näyttivät parhaita puoliaan.

Itämerta sanottiin pitkään maailman saastuneimmaksi mereksi, mutta sitä se ei enää onneksi ole. Paljon on silti vielä tekemistä.

Itämereen pääsevän fosforin määrä on 40 vuodessa vähentynyt yli puolella. Meren pohjasta nousee myös vesien lämpiämisen takia kuitenkin fosforia, mikä rehevöittää vesiä ja aiheuttaa sinilevää.

Uudenmaan rannikon kaupunkien ja kuntien pitäisi pystyä parempaan yhteistyöhön. Mitä enemmän on rantaviivaa ja asukkaita rannikolla, sitä enemmän luulisi Itämeren kunnon kiinnostavan. Kuka maksaa ja kuka hyötyy? Kaikki maksavat osuutensa ja kaikki hyötyvät. Nopeimmin Itämeren elpyminen näkyy rantavesissä.

Kuvaavaa on esimerkki Sipoosta, kun kunta mittavasta rantaviivasta huolimatta ei ole saanut edes yhtään uimarantaa aikaiseksi varsinkin, kun itäisen Suomenlahden tila on selvästi parantunut. Rannikon käyttöä virkistykseen pitäisi tehostaa sekä asukkaiden että matkailun vuoksi.

Maataloudessa käytetyt lannoitteet aiheuttavat edelleen yli puolet Itämeren fosforikuormasta. Jätevesiä on saatu hyvin kuriin jopa Pietarissa suomalaisten avustuksella. Seuraavaksi pitäisi saada sama ryhtiliike peltojen lannoitteille.

Itämeren suojelu on kestävyyslaji.

Itämeren suojelu on kestävyyslaji. Vuosikymmeniä rantavaltioissa on eletty kuin pellossa, mereen laskettiin ravinteita, raskasmetalleja ja myrkkyjä ja yhtä monta vuosikymmentä vaatii, että meri palautuu hyvälle tasolle. Vähintä on, ettei sen tila ainakaan heikkene nykyisestä.

Jokainen merellä liikkuja vastaa myös omista toimistaan. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rannoilla ja saaristossa liikkuu kesän aikana miljoona ihmistä.

Yhden ihmisen puhdistamattomat jätevedet vuorokaudessa vastaavat yhtä kiloa levää eli jokainen voi vaikuttaa.

Suomi ja Ruotsi ovat saaneet kaupunkiensa jätevesipäästöjä hyvin kuriin, mutta Puolassa, Baltian maissa ja Venäjällä on vielä tekemistä, vaikka Pietarissa on saatu hyvin päätä auki.

Itämeri on pussin pohjalla verrattuna valtameriin, koska sen vesi vaihtuu paljon hitaammin. Itämeren vesi on vähäsuolaisempaa.

Itämeren liikenne on vilkasta. Varsinkin Venäjän öljykuljetukset ovat lisääntyneet. Pahin painajainen Itämerelle olisi suuren tankkerin öljykatastrofi.

Harry Harkimo. Kirjoittaja on sipoolainen liikemies ja kansanedustaja (liik.)

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.