Mielipide: Näin kielikylpy ajautui valtapelin uhriksi

Kirjoittajan mukaan esiriippujen takainen puoluepeli otti sipoolaisen kielikylvyn nappulakseen ja pullautti ulos koululaajennuksen, jolla ei ole edellytyksiä onnistua. Kuvituskuva. Outi Paappanen

Sipoon sivistysvaliokunnan kokouksessa 8.2.2021 kokoomuksen edustaja Mandi Alaterä (kok) teki ehdotuksen minimissään 8 oppilaan kielikylpykoulusta. Ehdotus voitti äänestyksen yhdellä äänellä. Jostain syystä osa äänestykseen osallistuneista poliitikoista oli sivuuttanut kaikki tiloihin, talouteen, pedagogiikkaan, lapsimääriin ja opettajaresursseihin liittyvät haasteet kokonaan.

Päätöksen seurauksena Söderkullan kielikylpykoulu aloittaa syksyllä 2021 suomenkielisen yläasteen kanssa samalla käytävällä yhden opettajan voimin. Keskeiset laadukkaan kielikylpypedagogiikan vaatimat rakenteelliset elementit puuttuvat ja tehdyn päätöksen hinnaksi tulee reilusti puoli miljoonaa euroa pelkästään ensimmäisen pienryhmän koulupolun kautta. Tämän lisäksi Söderkullan kielikylpykoulu ei tulevaisuudessa siirry Söderkulla skolanin ruotsinkieliseen oppimisympäristöön, vaikka se olisi kielikylpytoiminnan laadun takaamiseksi hyvin olennaista.

Nyt näyttäisi siltä, että sivistysvaliokunnan äänestyksessä olikin kolme eri ryhmää, jotka kaikki äänestivät eri asioista. Ensimmäisessä ryhmässä olivat neljä sivistysvaliokunnan edustajaa (rkp, sdp ja vihr), jotka selvästi kuuntelivat asiantuntijoita ja ymmärsivät kielikylpypedagogiikan erityisvaatimukset. He äänestivät laadukkaan kielikylpyopetuksen myöhemmän aloitusajankohdan tai suuremman oppilasmäärän puolesta. Tämä olisi varmistanut vahvan, elinvoimaisen ja sipoolaisen kielikylpypedagogiikan mukaisen ryhmän aloittamisen.

Jäljelle jäävät viisi edustajaa (kok ja rkp) kannattivat pienempää oppilasmäärää ja aikaistettua aloittamista. Toisessa ryhmässä olivat RKP:n jäsenet, jotka selvästi halusivat äänestämällä osoittaa lojaliteettiaan kokoomukselle. Näin he selvästi pyrkivät varmistamaan, että kokoomus on myötämielinen vastavuoroisesti ruotsinkielisen Söderkulla skolanin rakentamisen puolesta.

Kolmantena ryhmänä olivat kokoomuksen edustajat. He halusivat tukea oman puolueensa jäseniä, joilla oli erittäin voimakas tarve saada omille lapsilleen lähikielikylpykoulu juuri elokuuksi 2021. Kielikylpypolulle pääsee mukaan vain koulupolun alussa, ellei oppilas omaa myöhemmillä luokka-asteilla vaadittavaa kielitaitoa. Jos koulu olisi alkanut 2022–24 olisi se ollut liian myöhäinen aloitusajankohta osalle kokoomuksen innokkaista kielikylpyhalukkaista.

Lopuksi kuin kirsikkana kakussa oli Sipoon kunnan sivistysjohtajan tulkinta kunnanhallituksen päätöksestä (16.3.2020). Hän oli tulkinnut päätöksen virkahenkilöitä velvoittavana. Tulkintansa vuoksi sivistysjohtaja oli edesauttanut koulun aikaistettua aloittamista ilman, että koulun aloittamisesta oli tehty virallista päätöstä. Nyt tehty sivistysvaliokunnan päätös mahdollisti sivistysjohtajalle velvoittavaan tulkintaan perustuneen valmistelutyön ”onnistumisen”.

Tällä tavoin esirippujen takainen puoluepeli otti sipoolaisen kielikylvyn nappulakseen ja pullautti ulos koululaajennuksen, jolla ei ole edellytyksiä onnistua. Laadullisesti tätä aloittavaa koulua ei voi verrata Leppätien koulun kielikylpyyn millään tasolla. Nykyaikaiseen ja ketterään poliittiseen päätöksentekoon kuuluisi viisaus valita toisin, jos päätöksenteon perusteet muuttuvat.

Nyt tehty valinta ei valitettavasti vahvista ruotsin kielen asemaa Sipoossa vaan ennemminkin heikentää sitä. Tämän vuoksi olen huolissani syksyllä aloittavien lasten tulevasta kielitaidosta ja henkilökunnan jaksamisesta. Omaa lastani en laittaisi tällaiselle pedagogisesti mahdottomalle ja rumasti poliittisesti pelatulle koulupolulle.

Kirjoittaja Pasi Ylirisku (vihr. sit) on Sipoon suomenkielisen koulutusjaoston varapuheenjohtaja.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.