Pääkirjoitus: Liian tilavat koulut ovat noloa luksusta

Sipoonlahden koulu on suurempi kuin yksikään helsinkiläiskoulu. Sama tilanne on Nikkilässä, kun uusi laajennusosa valmistuu. Riitta Ketola

Sipoon uusi palveluverkkoselvitys vahvistaa sen, että kuntaan rakennetut yli tuhannen oppilaan jättikoulut ovat ylimitoitettuja. Niiden rakentamispäätöksiä perusteltiin peräänantamattomasti vetoamalla suomenkielisten lasten määrän valtavaan kasvuun, jota ei ole tullut.Kasvuennusteet olivat lapsiperheiden osalta yksiselitteisesti ylimitoitettuja ja syntyvyyden laskun valtakunnallinen trendi jätettiin Sipoossa huomioimatta. Se on sipoolaisen päätöksenteon kannalta aika noloa, vaikka asiaa kuinka kääntelisi.

Meille kuntalaisille se on onni, vaikka turhan suuria hankkeita maksetaankin pitkään samalla, kun koulut pakotetaan jatkuvasti säästämään. Ylimitoitetut koulut takaavat sen, ettei sipoolaisten lasten tarvitse enää sinnitellä homekouluissa tai opiskella liian pienissä tiloissa kuin sillit purkissa. Kuten kunnanjohtaja totesi Sipoon Sanomien haastattelussa jo syyskuussa ( 23.9.2020) Sipoo pystyy nyt korona-aikana varmistamaan esimerkiksi Sipoonlahden koulussa sen, että siellä on tilaa opiskella turvallisesti. Se on Sipoolle myös kilpailuvaltti, että lapsille pystytään tarjoamaan priimat tilat ainakin vuosikymmenen ajan ilman, että joudumme pulaan, jos tulee tarvetta esimerkiksi väistötiloille.

Ja kuten tähän lehteen haastateltu sivistysjohtaja huomautti, on myös hyvä muistaa, että selvityksessä käytetty laskennallinen oppilaspaikka on arvio siitä, kuinka monta oppilasta nykyisiin koulutiloihin voidaan tarvittaessa sijoittaa. Koska luku on arvio, se ei suoraan ilmaise koulun toiminnan tehokkuutta tai tehottomuutta, sillä opetusryhmät muodostetaan lukuvuosittain todellisten oppilasmäärien perusteella.

Ylimääräiset oppilaspaikat uusissa tiloissa ovat tässä mittakaavassa luksusta, josta muissa kunnissa ei osata edes haaveilla.

Crista Lassfolk-Feodoroff. Kirjoittaja on Sipoon Sanomien toimittaja.

Kommentoi