Kolumni: Kirkkoherra Juha Ilonen: Valoa tunnelin päässä

Kiirastorstai on ollut kirkkomme suosituimpia juhlapyhiä. On yllättävää, että tämä arkipäivä on saanut vuodesta toiseen ihmisiä liikkeelle. Vuosi ennen koronapandemiaa eli vuonna 2019 yhteensä 125 000 kirkossa kävijää nautti ehtoollista muistellen Jeesuksen viimeistä ateriaa ennen ristinkuolemaa. Vain jouluaatto oli vuonna 2019 suositumpi, sillä silloin joulukirkkoon kokoontui lähes 200 000 suomalaista.

Koronapandemia rajoittaa nyt toistamisiin pääsiäisen viettoamme. Voimme kokoontua kirkkoihin vain lyhyisiin ehtoollishetkiin 6 hengen ryhmissä. Valmistaudumme pääsiäiseen toisin kuin ennen. Jumalanpalveluksia voi seurata vain striimattuina verkon välityksellä ”Kirkko Sipoo – Kyrkan i Sibbo” –Youtube-kanavan kautta. Kohtaamisten määrä on rajoitettu. Seurakunnat huolehtivat turvallisuudesta esimerkillisesti, mutta samalla syvästi surren, ettemme voi kokoontua kuten ennen. Pääsiäinen, joka on kirkkomme suurin juhla, kapenee pieneksi. Samalla kun iloitsemme Jeesuksen ylösnousemuksesta ja hänen hautansa oven avautumisesta, joudumme sulkemaan kirkkojemme ovet.

Pääsiäisen sanomaan on aina liittynyt vahva kahtiajako. Hiljainen viikko vie meitä Jeesuksen kärsimystielle, jossa kohtaamme ihmisen julmuutta, kärsimystä ja surua. Samanaikaisesti pääsiäisaamu herättää ilon kuoleman vallan murtumisesta Jeesuksen ylösnousemuksessa. Siis elämme yhtä aikaa syvää surua, mutta myös yllättävää iloa. Viime kädessä nämä kaksi ääripäätä eivät olekaan vastakohtia. Kristittyinä voimme kaiken surun keskellä iloita, kaiken kauheankin keskellä toivoa ja oman elämämme vaikeuksissa olla luottavaisia.

Koronavuosi on ollut kuin pitkä pimeä tunneli, jonka päässä toivoisimme jo valon pilkahtavan. Vuosi on merkinnyt monelle yksinäisyyttä, kontaktien vähenemistä ja pelkoa läheistensä ja itsensä puolesta. Moni on kohdannut läheisensä sairastumisen tai menetyksen. Huolten rinnalla ilon aiheitakin on löydetty. Vaikeina hetkinä ihmisten kekseliäisyys on yllättänyt.

Pääsiäisen sanoma on juuri sama. Jeesuksen kärsimysviikko päättyy ylösnousemuksen kirkkaaseen valoon. Meidän ihmisten pitkä huolten vuosi päättyy, ja saamme herätä uuteen valoon ja toivoon. Toivo on lopulta huoliamme suurempi.

Juha Ilonen. Kirjoittaja on Sipoon suomalaisen seurakunnan kirkkoherra ja lääninrovasti

Vaikeina hetkinä ihmisten kekseliäisyys on yllättänyt.

Kommentoi