Mielipide: Valtion kassatuloja lisätään heikko-osaisten kustannuksella

Sipoon Sanomien yleisönosastolle kirjoittanut lukija on pöyristynyt vanhusten hoito- ja palvelumaksuihin tulleista korotuksista. Kuvituskuva. Arkisto

Heinäkuun alusta tarkistettiin vanhempieni hoito- ja palvelumaksuja tehostetun kunnallisen asumispalvelun yksikössä Sipoossa valtion ohjeistuksen mukaan (asiakasmaksulain 7 c §). Isäni palvelumaksut nousivat yli 1 100 euroon kuukaudessa entisestä vajaasta 600 eurosta. Äitini osalta palvelumaksu nostettiin entisestä hieman yli 200 eurosta huikeaan yli 491 euroon. Tämä tarkoittaa isäni osalta hieman vajaata, ja äitini osalta reilusti yli 100 prosentin korotusta maksuihin. Tähän päälle vanhempani maksavat lisäksi huoneen vuokran, joka on karvan alle 600 euroa.

Maksut kattavat kyllä ruuan ja ympärivuorokautisen hoivan ja huolenpidon. Kustannukset eivät kata esimerkiksi sairaalamaksuja.

Jos nyt joku ajattelee, että sairaalamaksut loppuvat tuohon omavastuuosuuteen, niin näinhän ei ole. Omavastuuosuuden täytyttyä potilas maksaa edelleen 22,50/hoitovuorokausi. Sairaankuljetuksesta maksetaan 25 euroa/suunta.

Hoito ja palvelumaksut eivät myöskään sisällä henkilökohtaiseen hygieniaan tarkoitettuja tuotteita. Hammasharjat, -tahnat, saippuat, shampoot, lääkkeet ja jopa intiimihygieniaan tarkoitetut tuotteet kuten pesulaput ja pesunesteet potilas maksaa itse. Kun kaikki menot ynnätään yhteen ja kuukaudessa käteen jäävä osuus (15 prosenttia nettotuloista) kovin pieni määrä.

Rahaa ei jää mihinkään ”ylimääräiseen”, kuten virkistykseen tai vaatteisiin. Vanhuksella on hyvin vaikea ymmärtää, miten raha ei riitä mihinkään, vaikka on koko elämänsä käynyt töissä ja maksanut veroja ja maksuja.

Kunnan virkistyskäyttöön myönnetty taksikortti vanhuksille on kyllä kiva juttu, saa ajella pirssillä pitkin naapurikuntia jopa tuhansilla euroilla kuukaudessa, mutta mitä hyötyä tuosta ajelemisesta on kun ei ole valuuttaa, jota käyttää kohteessa?

Ennen tätä uudistusta sai lukea lehdistöstä, miten ”joillain jää vähän enemmän ja joillain vähän vähemmän rahaa käyttöön” uudistusten jälkeen. Jos ei käteen jää muuta kuin miinusmerkkinen saldo, niin sitähän on ihan turha uutisoida, vai mitä?

Hoivakodin hoitohenkilökunta tekee resursseihin nähden huikeaa työtä. Missään en ole nähnyt vastaavaa omistautumista hoitotyölle, vaikka työ on raskasta ja esim. sijaisten saaminen tuntuu olevan vaikeaa, usein jopa mahdotonta. Vaikka välillä lakanat vaihtuvat naapurin kanssa, ja vaatteita katoaa pesumatkalla (onneksi harvakseltaan), niin potilaista pidetään hyvää huolta. Tuetaan omatoimisuudessa ja jaksetaan kannustaa ja kuunnella. Viedään ulkoilemaan kelin salliessa, syödään syntymäpäiväkakkua kun on sen aika ja jaksetaan jopa kuunnella ja tukea meitä omaisia.

Tässä maassa käytetään järkyttävä määrä resursseja ja rahaa sellaiseen toimintaan, josta ei ole minkään valtakunnan hyötyä. Tuetaan jo valmiiksi vauraita yhtiöitä, syydetään käsittämättömiä määriä rahaa maihin, jotka eivät edes halua apuamme ja samalla kädellä pannaan yhteiskunnan ikäihmiset maksamaan kaikki tämä tällaisten korotusten muodossa. Missä on kohtuus ja oikeudenmukaisuus?

Nimimerkki: Sairaanhoitaja omaisena Sipoossa

Kommentoi