Pääkirjoitus: Kyläkoulut unohtuivat keskustelusta

Gumbostrand skola on yksi Etelä-Sipoon alueella toimivasta kyläkoulusta. Ulla Yliherne

Ulla Yliherne

Pitäisikö rakentaa vai eikö pitäisi? Ja jos rakennetaan, rakennetaanko jo 2020-luvulla vai odotetaanko 2030-lukua? Ruotsinkielisen Söderkulla skolan mahdollisesta uudesta koulurakennuksesta on väännetty jo tovi.

Se, mikä tuntuu unohtuneen kokonaan keskusteluista on, minkälainen vaikutus uuden koulun rakentamisella olisi nykyisten kyläkoulujen tulevaisuuteen.

Sipoossa toimii tällä hetkellä kahdeksan ruotsinkielistä alakoulua. Näistä kolme kyläkoulua, Salpar skola, Boxby skola ja Gumbostrand skola sijaitsevat Etelä-Sipoossa eli samalla toimialueella Söderkulla skolan kanssa.

Tänä keväänä valmistuneen palveluverkkoselvityksen mukaan oppilasmäärien kaikissa Sipoon kouluissa ennustetaan laskevan lukuvuonna 2026–2027 yli 400:lla oppilaalla. Etelä-Sipoon kyläkoulujen osalta laskuennuste tarkoittaa yli 40 oppilasta.

Ruotsinkielinen opetuspäällikkö kommentoi Sipoon Sanomien haastattelussa jo keväällä, että pelkkää oppilasmäärää tuijottamalla on selvää, että kahdeksan ruotsinkielistä alakoulua on liikaa

Päättäjien soisikin jo nyt miettivän ja tuovan oman mielipiteensä julki, mistä he ovat tarvittaessa valmiita tinkimään. Jos Söderkulla skolalle rakennetaan uusi koulu, ovatko päättäjät valmiita uhraamaan jonkin tai jopa useamman pienemmistä kyläkouluista? Jos rahat ja oppilaat riittävät vain toiseen, kumpi painaa vaakakupissa enemmän; uusi rakennus vai nykyiset jo olemassa olevat?

Kirjoittaja on Sipoon Sanomien päätoimittaja

Kommentoi