Olen kuullut viime aikoina useammankin asiantuntijan käyttäneen ilmaisua ”jos korona suo”. Sitä on toistettu tilanteissa, joissa eri tilaisuuksien järjestämisiä on jouduttu harkitsemaan. Ilmaisu tekee viruksesta kuin ajattelevan ja ihmisten elämästä päättävän olennon, joka käyttää harkintavaltaansa, miten se meitä kuolevaisia kohtelee.
Emme ehkä kuitenkaan pidä virusta jonain olemassaoloamme ohjaavana olentona, vaikka sen vaikutukset ajassamme ovatkin niin merkittävät. Eikö lääketiede ennemmin pyri hallitsemaan sitä, ja onnistuikin suitsimaan koronatautia. Ja eikö rokotteilla ja muilla toimilla ole estetty taudin vakavimmat muodot, ja näin välttämään teho-osastojen kuormittumista. Virus ei lopulta ole ihmistä suurempi, vaan ihminen kykenee tämänkin vakavan virusmuodon voittamaan lääketieteen keinoin.
Haluan itse vielä liittyä heihin, jotka tässä vaikeassa hetkessä ennemmin käyttävät ilmaisun ”jos korona suo” sijaan vanhaa kristillistä sanontaa ”jos Jumala suo”. Jumala on ihmistä suurempi, ei virus. Lopulta ihmisen elämä on meitä suuremman Jumalan varassa. Siinä, missä koronavirus herättää huolta, herättää ajatus meitä varjelevasta Korkeimmasta yhä toivoa ja uskoa tulevaisuuteen. On olemassa Jumala, joka lohduttaa, varjelee ja antaa toivoa siitä, ettei elämämme ole vain sattumanvaraisten vaiheiden varassa.
Huomenna Suomen Turku julistaa perinteikkäillä sanoilla joulurauhan, niin kuin se on kuulutettu jo 700 vuoden ajan. Joulurauhan julistus alkaa sanoilla: ”Huomenna, jos Jumala suo, on meidän Herramme ja Vapahtajamme armorikas syntymäjuhla”. Tämä kertoo uskosta ja toivosta, johon voimme turvautua elimme minkälaisessa elämäntilanteessa tahansa. Vaikeissakin hetkissä elämäämme ja jouluamme ohjaa meitä rakastava Jumala, joka pojassaan Jeesuksessa syntyi veljeksemme ja auttajaksemme.
Vaikka virus vaikeuttaa yhdessäoloamme ja huoli tartunnoista elää, joulua ei ole peruttu. Jotain salattua syntyy keskellemme, ja se koskettaa meitä kaikkia. Joulun sanoma on rakkauden ja toivon sanoma, jossa ihmisen osa on ottaa vastaan ja jakaa sitä eteenpäin. Ja koska Jumala välittää meistä, emmekö mekin välittäisi toisistamme. Tämän joulun ihmeen ja toivon varaan saamme yhä jäädä.
Siunattua joulua sinulle, iloa, valoa ja varjelusta – jos Jumala suo!
Kirjoittaja on Sipoon suomalaisen seurakunnan kirkkoherra ja lääninrovasti