Sote-uudistuksessa tulee olla tavoitteena Suomi, jossa ihmiset voivat hyvin. Emme tarvitse uusia hallintohimmeleitä, vaan tarvitsemme moitteettomasti toimivan sosiaali- ja terveydenhuollon.
Kaikenikäisten kuntalaisten tulee päästä nopeasti ja vaivattomasti vastaanotolle silloin, kun siihen on tarve. Jonoista tulee päästä eroon.
Varhaisella puuttumisella varmistamme, että toipuminen lähtee nopeasti käyntiin eikä sairaus pääse pahenemaan. Tämä säästää kustannuksiakin.
Suomalaisen terveydenhuollon kivijalka on rapautunut pahasti, kun perusterveydenhuolto ei nyt toimi kuten sen pitäisi. Useimmat työikäiset kansalaiset voivat käyttää työterveyshuollon palveluja ja päästä nopeasti hoitoon.
Sen sijaan lapsiperheiden ja ikäihmisten on vaikea päästä ripeästi terveyskeskukseen hoitoa saamaan.
Tämä täytyy korjata sote-uudistuksessa. Nuorille täytyy olla tarjolla helposti saavutettavia heille räätälöityjä terveyspalveluja, myös mielenterveyspalveluja.
Kotihoito tulee laittaa kuntoon viipymättä. Se on keskeinen toimija kansalaisten apuna sairauden kohdatessa ja vanhusten hoivan ja hoidon toteuttamisessa. Kotihoidossa on oltava riittävästi työntekijöitä ja tehokkaat modernit toimintatavat. Yksityiset terveydenhuollon toimijat ovat tässä hyvä vaihtoehto kunnan omien työntekijöiden lisänä. Turvallinen vanhuus on taattava kaikille ja vanhusten yksinäisyys edellyttää huomiota. Tämä vaatii riittäviä resursseja, mutta myös työtapojen kehittämistä.
Terveydenhuollon eri toimijoilla tulee olla käytössään yhtenäiset, tehokkaat asiakas- ja potilastietojärjestelmät. Hyvien tietojärjestelmien avulla toteutuu parempi hoito ja hoiva, kun itse hoitamiselle jää enemmän aikaa. Kun panostetaan etäpalveluiden ja ammattilaisten digitaalisten työkalujen kehittämiseen, tehostaan samalla toimintaa.
Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden tulee toimia sujuvasti ja saumattomasti yhteistyössä. Palveluiden tuottajana voi olla hyvinvointialue itse, yritys tai yrittäjä tai sote-alan järjestö.
Ilman vastuullista taloudenpitoa emme pysty tarjoamaan kansalaisille laadukkaita palveluita. Hyvinvointialueiden talous on hoidettava hyvin, jotta palveluiden laatu voidaan taata tulevaisuudessakin.
Marja Manninen-Ollberg, Geriatrian erikoislääkäri, kunnanvaltuutettu, kunnanhallituksen jäsen, Itä-Uudenmaan aluevaaliehdokas (kok.)