Kunnanjohtaja Mikael Grannas sai Sipoon Sanomilta (SiSa 9.6.2022) kysymyksen, voisiko Sipoo olla kaupunki? Kunnanjohtajan vastaus oli kielteinen. Perusteluna oli, että sijaintimme takia Sipoo kaupunkina ei olisi uskottava. Päinvastoin maaseutumaisuus houkuttelee uusia asukkaita väljään, luonnonläheiseen ja turvalliseen asuinympäristöön. Samassa lehdessä kunnan elinkeinopäällikkö Katri Roivainen toteaa, että Sipoolla on mieletön kehityspotentiaali. Molemmat henkilöt ovat oikeassa ja ydin on, että mahdollisuudet liittyvät nimenomaan maaseutuun. – Miksi?
1. Maaseutua yleensä rasittavia seikkoja, kuten työpaikkojen ja palvelujen puutetta, maa- ja metsätalouden hidasta kasvua, poismuuttoa ja näivettymistä, ei Sipoossa tunnisteta pääkaupungin läheisyyden vuoksi. Päinvastoin sipoolaisilla on pääkaupungin koko palvelutarjonta melkeinpä käden ulottuvilla.
2. Sipoo irtautui jo vuonna 2015 kantatilaperiaatteesta, kaiken järjellisen kaavoituksen esteestä. Tämä mahdollistaa sen, että voimme kehittää kyliämme, joka on kulttuurimuodoista vanhin, vanhempi kuin valtio, kirkko ja lait.
3. Palvelutuotanto kasvaa nopeasti ja toteutuu pääsääntöisesti tietokoneen avulla. Tästä ei synny savua eikä melua ja sopii elinkeinona mitä parhaiten maaseudulle.
4. Pääkaupungin läheisyys ja Sipoon yhä tihenevä valokaapeliverkosto tekevät maaseudustamme etätyön ihannepaikan.
5. Kaupungistuminen perustuu enemmistön mieltymykseen asua kaupungissa. Sipoolle riittää kuitenkin se vähemmistö, joka haluaa asua maalla.
6. On valitettavan yleistä, että maaseutua ollaan kehittävinään, kun siitä tehdään ns. epäkaupunkia, ei kaupunkia eikä maaseutua. Sipoolla on täysi vapaus poiketa yleisestä tavasta kehittämällä kyliämme nimenomaan maaseutuna.
Lue myös: Voisiko Sipoo olla kaupunki? Näin vastaa kunnanjohtaja