Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Vieraskynästä Tasan jaetut nallekarkit jälki-istunnossa

Olemme saaneet viime vuosina nauttia kotimaassa ja ulkomailla suomalaisen koulutuksen edesottamuksista. Olemme monessa mittakaavassa koulutuksen kärkimaita.

Olisi toivottavaa, että asiaa tarkasteltaisiin laajemminkin. Siitä näkökulmasta miten tähän on tultu. Miten peruskoulujärjestelmä on mahdollistanut tämän valtavan harppauksen?

Olemmeko ottaneet huomioon, että vielä tänäkin päivänä Suomessa on peruskouluja, joissa diginatiivit oppilaat eivät koulupäivän aikana käytä tietokoneita opetuksessa, koska niitä ei ole tai opettajilla ei ole tarpeeksi taitoa käyttää niitä.

On myös opettajia, jotka eivät halua käyttää tietokoneita opetuksessa.

Suomalaista koulutusta markkinoidaan edelläkävijänä. Mitä on todellinen edelläkävijyys?

En ole tässä menossa takaisin Seitsemän veljeksen aakkosten tankkaamiseen tai kinkereiden virsien ulkoa opetteluun, mutta rehellisyyden nimissä olisi hyvä tunnistaa ja tunnustaa, että kaikki suomalaiset lapset eivät ole ohjelmoinnin aakkosia opiskelemassa.

Olemmeko valmiita vielä ja edelleen oppimaan hyviä käytänteitä ulkomailta? Mikä asia toimii hyvin meillä – mikä muualla? Lähdemmekö liikaa keulimaan muiden perässä?

Jos muualla lapset menevät kouluun 3-vuotiaana, niin täytyykö meidän siirtää 7-vuotiaiden oppivelvollisuutta alaspäin.

Olisiko Pisan yhtenä selittävänä tekijänä se, että alle 7-vuotiaille lapsille on jäänyt leikille aikaa. Koulupäivät ovat olleet lyhyitä ja avainlapset ovat saaneet mennä kotiin tylsistymään mustavalkoisten saloroiden ääreen.

Siis lapset ovat tosiaan saaneet mennä koteihinsa. Yksin, ilman puhelinta ja ilman aikuista.

Matkalla he ovat käyneet salaa ostamassa sokerilimsaa ja merkkareita lähikioskilta ja pelanneet viimeisellä 50 pennisellä pajatsoa ja taas harmitelleet elämän menoa.

Olisiko näissä tarinoissa jotain sellaista, jotka ovat tuottaneet PISAn menestyjiä?

Entä mikä on ympäröivän yhteiskunnan merkitys? Miten neuvolajärjestelmä, joka kutsuu vanhemmat erikseen ja yhdessä tasalta ja puolelta tarkastuksiin, on vaikuttanut meidän peruskoulussa suoriutumisiin?

Jos ärräpäät eivät nelivuotiaalta lennä ja ässän sössöttää, niin jopa on kielijumppaa peilin edessä tarjolla. Hyvä niin.

Järjestelmä on pyrkinyt takaamaan sen, että kaikki saavat samanlaiset ja saman väriset nallekarkit. Suffelit ja jäätelöpaketit on jaettu peruskoulusta 1980-luvun loppupuolelta saadulla viivoittimella tasan kaikille naapurinkin lapsille.

Mikä on yleisen kirjastojärjestelmän merkitys? Koulupäivän jälkeen nuoriso on voinut mennä kirjastoon oleskelemaan.

Parhaassa tapauksessa jonkun kouraan tarttui myös sarjakuvalehti.

Jos kirjastoon ei ollut pääsyä peräkylän pojalla, niin ainakin perjantaina puoli viideltä oli mahdollisuus mennä maantien varteen tulevaan kirjastoautoon ja pakata Siwan kassi täyteen viikoksi lukemista.

Oletan, että näillä helmillä on ollut jotain vaikutusta hyvinvointiyhteiskunnan menestykseen.

Kirjoittaja on sipoolainen kasvatustieteen tohtori, joka toimii yliopettajana Haaga-Helian ammatillisessa opettajakorkeakoulussa