Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Joukkoliikenteeseen kannattaa panostaa

Joukkoliikenteen kehittämisestä keskustellessa on syytä muistaa, että Sipoossa on paljon asukkaita, jotka eivät esimerkiksi iän tai fyysisen vamman vuoksi voi käyttää henkilöautoa. Nämä ryhmät tarvitsevat toimivaa joukkoliikennettä joka tapauksessa. Myös ympäristö- ja terveyssyyt ovat tietenkin hyvä syy vähentää henkilöautoilua. Joukkoliikenteellä liikkuva kuluttaa vähemmän luonnonvaroja ja energiaa, tuottaa vähemmän päästöjä ja saa enemmän liikuntaa kuin yksityisautolla liikkuva.

Martin Anderssonin (SiSa 25.8.) esittämä ajatus HSL:stä eroamisesta olisi Sipoon kehityksen kannalta todellinen virheliike. HSL:n jäsenenä vertaudumme vetovoimaltamme Espooseen ja Vantaaseen, kun taas Itä-Uudenmaan liikenteen jäsenenä vertautuisimme sellaisiin paikkoihin kuin Pernaja ja Isnäs. Vaikka HSL-liikenne ei toimikaan kaikkialla Sipoossa niin hyvin kuin toivottaisiin, se toimii silti moninkertaisesti paremmin kuin Itä-Uudenmaan liikenne. Lisäksi ne sipoolaiset, jotka liikkuvat arjessaan myös HSL-alueen sisällä, joutuisivat ostamaan sekä Itä-Uudenmaan lipun että HSL-alueen lipun. Tämä tulisi kuntalaisille todella kalliiksi, eikä olisi houkuttelevaa kuntaan muuttamista harkitseville. Sipoon vetovoima vähenisi, ja heikentyvien joukkoliikenneyhteyksien vuoksi kunnan olisi myös entistä vaikeampaa saada rekrytoitua työntekijöitä. HSL-alueeseen kuuluminen nostaa Sipoon vetovoimaa, ja siten jokaisen tontin ja talon arvoa Sipoossa.

HSL:n lippu-uudistuksessa tasatariffi olisi monessa mielessä voitto Sipoolaisille. Vaikka se nostaisi kunnan maksuosuutta, se tekisi kuntalaisten joukkoliikenteellä matkustamisesta huomattavasti edullisempaa kuin nyt. Tämä on erityisen tärkeää tilanteessa, jossa autoilun kustannukset ovat nousseet niin koviksi, ettei kaikilla sipoolaisilla ole siihen varaa. Tasatariffi tekisi nimenomaan pidempien matkojen kulkemisesta suhteellisesti kannattavampaa. Tämä lisäisi joukkoliikenteen käyttöä Sipoossa, jolloin myös bussivuoroja voitaisiin saada lisää. Tällainen kehitys helpottaisi monen sipoolaisen arkea.

Martin Andersson moittii HSL:ää siitä, että se ei ole vielä sitoutunut KeNi-rataan. Tämä ei ole varsinaisesti ihme tilanteessa, jossa Sipoon suurimmat puolueet RKP ja Kokoomus eivät ole sitoutuneet rakentamaan tulevan juna-aseman lähelle riittävästi asutusta. Yksi haaste Sipoon joukkoliikenteen kehittämisessä onkin se, että asutus on hajautunutta. Kaavoittamalla järkevästi ja rakentamalla suunnitelmallisesti voidaan sekä säilyttää viheralueita että suunnitella kunnan rakenne sellaiseksi, että joukkoliikenne on mahdollista saada toimimaan.