Sipoon Sanomissa 1.9.2022 Jenni Sademies oli mielipidekirjoituksessaan ymmärtänyt kirjoitukseni joukkoliikenteen tulevaisuudesta osittain väärin. En kyseenalaistanut julkisen liikenteen tärkeyttä ja tarpeellisuutta, mutta totesin että HSL:n tarjoama palvelu on kallista eikä kaikilta osaa vastaa sipoolaisten tarpeita. Voi hyvinkin olla, että Sipoo voisi itse kilpailuttamalla joukkoliikenteen saada parempaa ja edullisempaa palvelua.
HSL:n menoista vain 68 prosenttia menee itse liikennöintiin. Hallinto, lippujärjestelmä ja panostukset infraan vievät miltei kolmasosa rahoista. Vuonna 2011, ennen kun Sipoo oli liittynyt HSL:n, Nikkilästä meni arkipäivisin 28 suoraa bussivuoroa Helsinkiin. Nykyään niitä menee 23 vuoroa. Bussivuoroja on kyllä lisätty Keravan juna-asemalle, josta pääsee Helsinkiin, mutta yhteys on hitaampi, eikä välttämättä houkuttele kaikkia asiakkaita.
On vaikea arvioida nostaako oikeasti Sipoon kuuluminen HSL-alueeseen Sipoon vetovoimaa. Vuonna 2018 selvitettiin sipoolaisten tyytyväisyyttä joukkoliikenteeseen (Sipoon matkaketjujen edistämisohjelma). Silloin vain 3 prosenttia oli hyvin tyytyväisiä ja 22 prosenttia melko tyytyväisiä joukkoliikenteeseen. Tuskinpa suurta muutosta on tapahtunut viime vuosina, varsinkin kun vuoroja on vähennetty.
Lopuksi haluaisin todeta, ettei rakentamalla Nikkilän kartanoalue täyteen asutusta, ratkaise aloitetaanko Kerava-Nikkilä-radalla henkilöjunaliikennettä. Suomessa on useita rataosuuksia, jossa on vähemmän asukkaita kuin Nikkilässä ja sen lähialueella. Kysymys on lähinnä poliittisesta tahdosta. Pääkaupunkiseudun lähijunaliikenteen suunnittelee ja tilaa HSL ja sitä liikennöi VR. Liikenne- ja viestintäministeriö myöntää tukea toiminnalle. Sipoo on henkilöjunaliikenteen osalta HSL:n armoilla, ellei itse Keravan kanssa tilaisi henkilöjunaliikennettä VR:ltä tai yksityiseltä toimijalta.