Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Kunnanjohtajan vastine avoimiin kysymyksiin: Sipoo on kunta, johon mahtuu erityyppisiä alueita

Petteri Partanen, Ada ja Jonas Möller, sekä Eija ja Matti Annala esittivät avoimia kysymyksiä kunnanjohtajalle (SiSa 9.8.2022). Toivon, että voin tässä kirjoituksessa vastata kysymyksiin mahdollisimman hyvin.

Sipoo on jatkossakin kunta, ei kaupunki. Kunnassamme on kuitenkin jo nyt kaksi taajamaa, Nikkilä ja Söderkulla, joita muissa osin Suomea kutsuttaisiin kaupungeiksi. Mielestäni laajaan kuntaamme pääkaupunkiseudun kyljessä mahtuu erityyppisiä alueita saaristosta, maaseudusta ja kylistä ihmisen kokoisiin taajamiin keskustoineen.

Nikkilän kartanon alueelle suunnitellaan nikkiläläistä rakentamista, toisin sanoen pientalopainotteista aluetta muutamilla kerrostaloilla. Esimerkiksi alueen tyypillinen omakotitontti on samankokoinen kuin Nikkilän Suursuon alueen nykyiset omakotitontit. Toisin kuin kirjoittajat epäilevät alueella ei tule olemaan paljon pieniä asuntoja, vaan noin 4/5 alueen rakentamisesta tulee olemaan rivitaloissa ja pientaloissa. Nikkilän kartanon alue onkin vastaus kirjoittajien mainitsemaan pulaan omakotitonteista ja rivitalotonteista. Ilman sitä ei Nikkilässä kunnalla tule olemaan myytäviä omakoti- ja pientalotontteja lähivuosina. Asukasmäärällä on suuri merkitys paikallisten palvelujen kehittymiselle ja uskon tasapainoisen monimuotoisen asumisen tuottavan meille kuntalaisille parempaa elämänlaatua vaarantamatta slogania ”Avaa aamusi metsäpolulla”, joka on meidän valttikorttimme, ja jota itsekin suuresti hyödynnän ja arvostan. Siksi kaavaluonnos on mielestäni tasapainoinen ja huomioi hyvin luontoarvot ja lähiliikuntatarpeet. Joitakin kompromisseja taajamiemme nykytilaan tarvitaan aina osana alueen kehitystä.

Kunta ei vastusta erilaisia HSL:n esittämiä hinnoittelumalleja, mutta haluamme huolehtia siitä, että HSL:lle verorahoista maksettava kuntaosuus on taloudellisesti hyväksyttävissä sipoolaisille.

Nikkilän henkilöjunaliikennettä on katsottava laajemmin: se ei palvele pelkästään työmatkustusta, vaan myös vapaa-ajan liikkumista esimerkiksi harrastuksiin, tapahtumiin ja läheisten luo vierailemaan. Vapaa-ajan liikkuminen on palaamassa koronaa edeltävään tilanteeseen. Vaikka etätyö on toimistotyyppisessä työssä yleistynyt, suuri osa työssäkäyvistä ei pysty tekemään etätöitä. Näin ollen osittainen asiantuntijoiden etätyöskentely ei ihmisten liikkumistarpeet huomioiden muuta joukkoliikennetarvetta niin radikaalisti kuin voisi ajatella.

Kerava-Nikkilä-radan avaamisella henkilöliikenteelle varaudutaan ei vain Nikkilän kasvuun vaan myös koko seudun liikennejärjestelmään ja seudullisiin muutoksiin. Vaikka Nikkilään ei muuttaisi yksikään uusi asukas, kasvaa pääkaupunkiseudun ja sen lähialueen väestö sadoilla tuhansilla asukkailla lähivuosikymmeninä, mikä tulee lisäämään tieverkoston ruuhkautumista.

Perusedellytys henkilöjunaliikenteen avaamiselle on kannattava liikennöinti. Mielestäni kunta voi taloudellisesti avittaa liikenteen käynnistymistä selkein rajauksin, joihin kuuluu rajattu summa ja ajanjakso sekä valmiiksi tiedossa oleva väestönkasvu kannattavuuden saavuttamiseksi.

Kirjoittaja on Sipoon kunnanjohtaja