Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pääkirjoitus | Sipoo voisi halutessaan kasvaa väljemmin

Sääliksi on ajoittain käynyt NG8-kohukaavaa työstäneet viranhaltijat, niin henkilöihin menevää kritiikki on paikoin ollut. Olisi syytä muistaa, että kaavoittajat tekevät ammattitaidollaan työtä käskettyä, koska poliitikot päättivät kasvutavoitteiden edistämiseksi tavoitella taas henkilöjunaliikennettä Nikkilästä Keravalle. Kumma kyllä, kulkuyhteyden palauttamisesta Porvooseen ei puhuta mitään.

NG8:n ja Keni-radan ympärillä kuntalaiskeskustelu on vellonut vilkkaana etenkin vastustajien toimesta. Junaliikennettä kannattavat asukkaat ovat pysyneet niin hiljaa, että jos ei toisin tietäisi, voisi julkisen keskustelun perusteella kuvitella, ettei heitä ylipäätään ole.

On menty vauhtisokeina metsään jo vuosikymmen.

Missään vaiheessa kissaa ei ole nostettu pöydälle. Se kissa on maankäytön politiikka Sipoossa. Sipoon kunta jankuttaa kaavoittavansa kuntalaisille tärkeitä virkistysalueita osittain asutukseksi siksi, koska vaihtoehtoja eli muita maaomistuksia kunnalla ei ole. Tämä on kyseenalainen argumentti, joten miksi tätä ”totuutta” ei kyseenalaisteta enemmän? Missä muualla keskustoja kaavoitetaan yksityisiä maita kiertäen, kuten Sipoossa tehdään sekä Nikkilässä että Söderkullassa?

Jos Sipoon kunta haluaa jatkaa massiivista kasvutahtiaan kaavoittaen koteja tuhansille uusille sipoolaisille, unohtamatta nykyisten asukkaiden hyvinvointia, on sen ensitöikseen hierottava maakauppoja yksityisten maanomistajien kanssa. Jos kauppoja ei synny suosiolla, kunnalla on valta käyttää lunastusoikeuttaan. Näin se tekee pienten kiinteistöjen kohdalla pelkällä ilmoitusmenettelyllä. Jos kunta tarvitsee yksityistä maata esimerkiksi tien leventämiseen, se ottaa sen pienestäkin tontista.

Oli kiinteistö pieni tai suuri, kukaan tuskin haluaa omistamaansa maata pakkolunastettavan, mutta niin kuntien kaavoitusmonopoli Suomessa toimii.

Sipoon kunnianhimoisessa kasvussa on pysytty kohteliaina suurempia maanomistajia kohtaan. Samalla on menty vauhtisokeina metsään jo vuosikymmen. Molemmissa kasvukeskuksissa kerrostaloja sullotaan asukkaiden virkistysmaille tai ytimen pienille tonteille paikoin niin tiiviisti, että ikkunastaan voi katsoa naapurin ruokapöytään. Vaihtoehtoja on eikä muuta pidä väittää.

Kirjoittaja on Sipoon Sanomien toimittaja.