OECD:n arvioissa terveydenhuollon kustannuksista 13 prosenttia kuluu virheiden ja haittojen kor-jaamiseen. Valtiontalouden tarkastusvirasto arvioi, että Suomessa haitat aiheuttavat yli miljardin vuosikulut.
Uudellamaalla sote-järjestämisvastuu jakautuu perustasolla neljän hyvinvointialueen ja Helsingin kaupungin kesken, HUS-yhtymän kantaessa vastuun erikoissairaanhoidon järjestämisestä. Kun miljardikulut jaetaan perustason järjestäjien kesken, maksaa korjaaminen Itä-Uudellamaalla joka vuosi 18 miljoonaa. Summa sisältää vain terveydenhuollon osuuden. Sosiaalihuollon asiakasturvallisuuspuutteiden lisäkustannuksista ei ole tietoa. Haittatapahtumista yli puolet olisi vältettävissä ennakoimalla ja suojautumalla riskeiltä. Turvallisuustyö myös vähentää inhimillistä kärsimystä.
STM on julkaissut kansallisen asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian ja toimeenpanosuunnitelman 2022‒2026. Tavoite on, että Suomesta tulee viidessä vuodessa turvallisuuden mallimaa siten, että käytäntömme perustuvat parhaaseen tutkittuun tietoon. Samalla käynnistetään asiakas-ja potilasturvallisuuden toteutumisen säännöllinen seuranta. Toteutumista seurataan myös kansainvälisin mittarein.
Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen valtakunnallisena tehtävänä on koordinoida toimeenpanoa auttamalla ja tukemalla hyvinvointialueita. Keskuksessa valmistuu konkreettinen toimenpideohjelma ja itsearvioinnin mittaristo. Keskus tuottaa materiaaleja ja jakaa tietoa, kokoaa asiantuntijat kehittämään ja jakamaan hyviä käytäntöjä verkostoihin, sekä toteuttaa toimeenpanon seurannan ja arvioinnin.
Hyvinvointialueella juuri nyt tehtävät päätökset vaikuttavat tulevien vuosien asiakas- ja potilasturvallisuuteen. Turvallisuutta varmistavat rakenteet, menettelyt ja vastuut kannattaa sisällyttää johtamisjärjestelmiin ja seurantatietoa kerätä ja arvioida jatkuvasti. Tämä tarkoittaa asiakas- ja potilasturvallisuuden tavoitteiden kirjoittamista hyvinvointialueen strategioihin ja turvallisuusasioiden säännöllistä esittelyä hyvinvointialueen päättäville ja arvioiville toimielimille. Kriittistä on myös sisällyttää asiakas- ja potilasturvallisuutta sekä laatua varmistavat kriteerit ostopalvelu- ja ulkoistamissopimuksiin, myös hankittaviin etä- ja digipalveluihin. Lakisääteinen omavalvontaohjelma on hyvinvointialueen turvallisuustyökalu, jolla varmistetaan, että palveluiden asiakas- ja potilasturvallisuus sekä laatu ovat riittävän tasoista. Keskus on julkaissut hyvinvointialueiden valmistelun tueksi näihin kaikkiin tarkistuslistat. Toiminta edellyttää hyvinvointialueella myös riittävät turvallisuusosaamisen resurssit. On muistettava, että ennaltaehkäisy on monin verroin edullisempaa kuin virheiden korjaaminen jälkikäteen.
Riskit kasvavat murroksissa. Turvallisuuden varmistaminen on osa hyvinvointialueen järjestämisvastuuta. Strategian toimeenpano ohjaa yhtenäiseen turvallisuuskulttuuriin. Päättäjillä on strategisen päätöksenteon paikka.
Hanna Toiviainen, ohjelmapäällikkö, FT (kansanterveys), YTM, Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus
Maria Virkki, HYKS-erityisvastuualueen potilasturvallisuuslähettiläs, LT, EL, EMBA, laatu- ja potilasturvallisuusylilääkäri