Seurakuntien leirisaarilla ja Sipoonkorven kansallispuistossa voitaisiin järjestää maastoharjoituksia ja koulutusta Sipoon siviili-ja sotilasjohtajille. Jotta voisi ymmärtää suomalaista kulttuuria ja yhteiskuntaa, on pidettävä mielessä Suomen historialliset kokemukset jo 1800-luvulta, oman talouden ja ulkomaankaupan vahvistuminen, kansallisen kulttuurin nousu, lopulta itsenäisyystaistelu ja talvisota. Asemaamme on lisäksi vahvistaneet taloudellinen ja poliittinen integraatio Euroopan unioniin.
Suomi kulkee kohti tiedon ja osaamisen yhteiskuntaa. Tietoyhteiskunnassa tieto ja osaaminen ovat kulttuurin perusta ja sivistyksen keskeinen tuotannontekijä. Uudenmaan maakunnan elinkeinorakenteessa korostuu huippusaamisen ja korkeaan teknologiaan perustuva kehitystoiminta.
Sipoossa luonnon monimuotoisuus ja värikäs, kaksikielinen kulttuuri muodostavat elinvoimaisen maaseutukokonaisuuden. Viljelymaat, vainiot, metsät, vesistöt, kosteikot, kalliot, kulttuurimaisemat ja luontoympäristöt vuodenaikojen vaihteluineen merkitsevät ihmisille aitoja elämyksiä, mahdollisuuksia virkistymiseen ja henkiseen latautumiseen.
Pehmeät perhe-elämää tukevat arvot ja perinteet sekä luonnon huomioonottaminen ovat sipoolaiselle asenteelle tyypillisiä. Sipoo ja sipoolaiset kulkevat kohti tiedon ja osaamisen yhteiskuntaa. Eri syistä tapahtuva syrjäytyminen ja eriarvoistuminen on merkittävä tietoyhteiskuntakehityksen uhka. Ongelmana on kaikki alla prosessoiva informaatio, joka ei useinkaan annan käsittelijälleen tietoa vaan rutiinia.
Miten valita kriisiaikana informaation ja tiedon tulvasta omalle ja perheen toiminnalle tärkeät osaset ja yhdistellä niitä ? Erityisen alttiita syrjäytymiselle ovat ikääntyvä työväestö, vanhukset, vammaiset, oppimisvaikeuksista kärsivät, työttömät ja syrjäalueen asukkaat.
Suomalaiselle elämänmuodolle on ominaista, että on luotu tiettyjä yhteistyömuotoja, jotka vahvistavat kansalaisten ja eri kansalaispiirien välistä yhteisymmärrystä. Tällaisia ovat esimerkiksi yleinen asevelvollisuus a yli kuusikymmentä vuotta toiminut järjestelmä; vuosittaisia, kaksi kolme maanpuolustuskurssia jatkokursseineen, alueellisine maanpuolustuskursseineen ja maapuolustusyhdistyksineen.
Yleisesti tietoyhteiskuntakehityksen heikkoutena on se, että keskipisteenä ei ole ollut ihmisten arki, vaan tekniikka. Liiallinen teknisten ratkaisujen korostaminen uhkaa jättää ihmisten välittömän kanssakäymisen varjoonsa. Pyrkimys kansalaisten kriisiajan henkisen maanpuolustuksen menestykseen ja pyrkimys kehittää yhteiskunnallisesti laadukkaita seurakunnallisia koulutushyödykkeitä eivät ole missään tapauksessa ristiriidassa keskenään.
Tilanne on pikemminkin päinvastainen, poikkeuksellisissa oloissa tai tilanteissa, olipa kysymys suuronnettomuudesta tai suoranaisesta sotilaallisesta hyökkäyksestä. Koulutustoiminta ja harjoitukset lisäävät siviilijohtajien ja viranomaisten netwar-johtamisen mahdollisuutta onnistua yhteiskunnallisesti.