Ennen kuin Söderkulla Skolan uuden rakennuksen suunnitteluun käytetään sipoolaisten veronmaksajien rahoja, tulisi selvittää, millaisia kouluja kunnassa ylipäätään tarvitaan ja minne.
Valtuusto hyväksyi joulukuussa talousarvion vuodelle 2023, sekä investointisuunnitelman lähivuosille. Söderkulla Skolan uusien tilojen suunnitteluun budjetoitiin 850 000 euroa.
Samaan aikaan Sipoon uusien koulurakennusten todellista tarvetta kartoittavan palveluverkkosuunnitelman teko on kuitenkin vasta alussa. Suunnitelman arvioidaan valmistuvan kesäksi 2023. Rakentamisen aikataulun lyöminen lukkoon ennen aikojaan, sekä ylisuuri ja liian aikainen 850 000 euron suunnitteluraha ei ole järkevää budjetointia.
PS, Vihreät, SDP ja Keskusta ovat samaa mieltä RKP:n ja Kokoomuksen kanssa siitä, että on järkevää päivittää Söderkulla Skolan jo alkujaan ylimitoitettu noin 11 miljoonan euron hankesuunnitelma.
Ensin pitäisi kuitenkin selvittää uusien koulujen todellinen tarve. Tämä on erityisen tärkeää tilanteessa, jossa kunnan taloustilanne muuttuu ratkaisevasti hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa vuoden alusta.
Miilin alueen koulutilat tulee suunnitella kokonaisuutena ja tarkkaan harkiten. Laskennallisesti nykyisen Sipoonlahden koulun, jossa Söderkulla Skolankin oppilaat opiskelevat, mitoitus on 1 350 oppilaalle. Tällä hetkellä rakennuksessa on noin 960 oppilasta, eli tilaa pitäisi olla vielä hyvin.
Tilanne kuitenkin kuvataan monesta suunnasta kestämättömäksi. Toisaalta toiset ryhmät kokevat tilojen toimivan oikein hyvin. Tarvitaan siis lisää tietoa ja koulun tilojen järjestelyä toimivammaksi kokonaisuudeksi. Tässä tulee kuunnella sekä koulujen oppilaita että opettajia.
Myös Söderkullan kielikylvyn jatkoa tullaan arvioimaan kevään 2023 aikana, kuten aiemmin asiasta päätettäessä on sovittu. Kielikylvyn jatkumisella Etelä-Sipoossa voi olla merkittävä vaikutus uusien koulurakennusten tarpeen suhteen.
Tulevaisuus ei lupaa kasvua Sipoon oppilasmääriin. Valtakunnallinen trendi on, että lapsimäärät ja siten oppilasmäärät laskevat. Näin on ennusteiden mukaan myös meillä Sipoossa. Parhaimmassa tapauksessa oppilasmäärät säilyvät nykyisellään, mutta sekin vaatii erityistä onnistumista kasvun suhteen.
Samaan aikaan myös kyläkoulujen toimintaedellytysten toivotaan säilyvän jatkossakin, eli oppilaita toivotaan riittävän myös pieniin kouluihin.
Sivistyksen palveluverkko on monen muuttujan palapeli, joka tulee kevään aikana ratkaista onnistuneesti. Jokainen uusi investointi tulee jatkossa olla perusteltu ja oikein mitoitettu. Muutoin meillä on pahimmillaan jatkossa turhia rakennuksia, mutta ei varaa laadukkaaseen opetukseen.