Sipoon Sanomissa on kritisoitu Sipoon kunnan ja Keravan kaupungin päätöstä rakentaa monitoimihalli ja jalkapallohalli Keravan Keinukallioon. Näen tarpeelliseksi oikoa näiden kirjoitusten väärinkäsityksiä.
Eero Lehden (SiSa 2.3.2023) mukaan hallit rakennetaan väärään paikkaan kaukana Keravan keskustasta. Lehden mielestä käyttäjät tulisivat ensisijaisesti Keravalta. Käyttäjiä tulee kuitenkin olemaan Sipoosta ja muista lähikunnista, joissa ei ole vastaavia tiloja. Sipoossa on esimerkiksi enemmän yleisurheilijoita kuin Keravalla. Keski-Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla ei ole yleisurheiluhallia. Lähin halli on Helsingin Liikuntamylly, joka on iltaisin varattu Helsingin yleisurheiluseuroille.
Hallien sijainti on hyvä kompromissi sekä Sipoolle että Keravalle. Tällaisten suurten urheiluhallien on hankalaa sijoittaa keskelle kaupunkia tai taajamaa. Suurin osa yleisurheiluhalleista, esim. Pajulahti, Vierumäki, Kuortane jne., ovat taajamien ulkopuolella, poikkeuksena Turun vanha Kupittaan halli. Helsingin Liikuntamylly on Myllypurossa kaukana Helsingin keskustasta, tosin metron varrella. Joukkoliikenne Keinukallioon Keravalta ja Sipoosta voidaan suunnitella ennen hallien valmistumista.
Eero Lehti esittää hallin sijainniksi Kalevan urheilupuistoa, jonka urheilukenttä voitaisiin talvikaudella saada käyttökelpoiseksi kuplahallilla. Kupla- tai ylipainehalleja on rakennettu jalkapallon käyttöön, muttei yleisurheilulle. Yleisurheiluhallit ovat suurempia ja näiden hallien lämmittäminen olisi hyvin kallista. Muutama plusaste ei riitä yleisurheilulle, jossa juostaan täysillä ja hypätään räjähtävästi. Loukkaantumisriski kylmällä on suuri. Todettakoon vielä, ettei Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoita ylipainehalleja näiden korkeampien energian ja ylläpidon kustannusten vuoksi.
Eero Lehti pitää hanketta ei-välttämättömänä investointina. Tätä argumenttia on usein käytetty kun kysymyksessä on urheilu- ja liikuntatilojen rakentaminen. Kuntalain 129 §:n mukaan kunta voi myöntää takauksen tai muun vakuuden, joka liittyy sen liikuntalain tehtävän edistämiseen. Liikuntapalvelut kuuluvat kuntien tehtäviin. Kuntien tehtävänä on luoda yleisiä edellytyksiä liikunnalle paikallisella tasolla. Urheilu ja liikunta parantavat kuntoa, terveyttä ja elämänlaatua.
Jalkapallo, yleisurheilu ja salibandy tarvitsevat suunniteltuja tiloja. Toisin kun Lehti esittää halleja ei rahoiteta kokonaan velkarahalla, vaan Keravan ja Sipoon yhteinen sijoitus osakepääomaan on yhteensä 3 miljoonaa euroa, josta Sipoon osuus on 1,1 miljoonaa euroa. Tämän summan kunta maksoi jo viime vuonna, kun halliyhtiö perustettiin. Lisäksi on haettu valtion tukea miljoonan euron verran. Loppu noin 15,5 miljoonaa euroa rahoitetaan velkarahalla. Kaikki yleisurheiluhallit Suomessa on rakennettu julkisin varoin ja osittain velkarahalla. Yksityinen hallihanke, joka sijoittuisi samalle alueelle, ei kilpailisi monitoimihallin ja jalkapallohallin kanssa, sillä kysymyksessä on eri urheilumuodot.
Lainakorot olivat ennätysalhaiset viimeiset 10 vuotta. Lainarahan kustannukset ovat nousseet, mutta korot ovat edelleen alhaisella tasolla verrattuna 1990-lukuun tai vuoteen 2000 ja 2008. Hallihanketta on valmisteltu pitkään ja huolella. Kerava-Sipoo liikuntahallien taloudellisena tavoitteena on, että tuotot kattavat kustannukset. Arvioidut käyttäjämäärät ovat realistiset, ehkä jopa alakanttiin.
Rolf Björkellin olettamus (SiSa 16.3.2023), että urheilijat siirtyisivät sipoolaisseuroista Helsinkiin ja Porvooseen on outo, sillä uusien hallien myötä sipoolaisten harjoittelumahdollisuudet paranisivat oleellisesti. Todettakoon, että Porvoossa on palloiluhalli muttei yleisurheiluhallia. Hallihanke vahvistaa merkittävästi sipoolaisia urheiluseuroja ja tarjoaisi paremmat harjoittelumahdollisuudet urheilijoille ja liikunnan harrastajille. Hallihanke on hieno esimerkki kuntien yhteistyöstä. Ilman yhteistyötä tämän kokoiset urheiluhallit jäisi rakentamatta. Lisäksi toivoisin, että Sipoo lähivuosina päättäisi uimahallin rakentamisesta. Sipoo on Suomen suurin kunta ilman uimahallia.