Sipoon Sanomien yleisönosastolle kirjoittaneen mielestä uudet Kas-asunnot ovat visuaalinen ympäristökatastrofi.
Söderkullan Gneissikaaren alkupäähän on noussut KAS-asuntojen rakennuttamia kerrostaloja. Kerrostalotontin ohittaessa saattaa hieraista silmiään kerran jos toisenkin pytinkien ulkoasun vuoksi. Vaan ei siinä aggressiivinenkaan hierominen auta, sillä nämä kaameat mötikät eivät ole pahaa unta, josta voisi herätä.
Pähkinälehdon bussipysäkin taakse on noussut rakennus, jonka julkisivu muistuttaa neuvostoarkkitehtuurin luomuksen ja sota-alueella pommituksista kärsineen kerrostalon aviotonta lasta.
Tuon korkean tönön rappauksen pintaväriksi on valittu likainen beigen sävy, josta Tikkurilan väritehdas käyttäisi todennäköisesti termiä "jätevesilaitoksen aarre". Tönkön pohjavärin kruunaa parvekelasit, jotka on tietenkin päätetty (kenties huonon teekkarijäynän seurauksena) värjätä neonkirkkaalla vihreällä ja säväyttävällä neonkirkkaalla pinkillä. Julkisivun kokonaisuus herättää lähinnä mielikuvan jostain rikoksesta, kuten arkkitehtuurisesta isänmurhasta. Epileptikoiden on syytä kiertää kortteli kaukaa, mutta myös perusterve kansalainen saattaa voida pahoin näköyhteyden päässä talosta.
Julkisivu on anarkistinen tuulahdus muuten julkisivultaan yhdenmukaiseen Pähkinälehdon alueeseen. Kun muilla tonteilla on päädytty punaisen ja valkoisen harmoniseen ja yleisilmeeltään pirteän tyylikkääseen modernin kokonaisuuteen, tämä uusi rusehtava mötikkä rääkyy lähinnä kärsimyksestä onnetonta ujellusta. On vaikea ymmärtää, miten muuten ulkoasultaan siistille, tyylikkäälle ja viihtyisälle alueelle on livahtanut tällainen ruma talonpoikanen.
Kaavamääräyksen mukaan, jota rakennustarkastaja rakennuslupavaiheessa on varmasti viraston uumenissa makustellut, todetaan seuraavaa: "Korttelialueittain ja rakennusryhmittäin tulee rakennusten muodostaa massoiltaan, julkisivuiltaan, kattomuodoiltaan, materiaaliltaan ja väreiltään sopusuhtainen yhtenäinen kokonaisuus". Voi kun joku olisi keksinyt, että yksittäisen korttelialueen lisäksi sopusuhtaisuus voisi säilyä myös korttelirajojen yli.
Sipoon voimassa olevan rakennusjärjestyksen kohtia 3.1.3 ja 3.1.4 – joiden pitäisi allekirjoittaneen käsityksen mukaan estää tällainen visuaalinen ympäristökatastrofi - on luettu melko joustavasti. Tai ehkä jos tämän betonikyhäelmä täyttää rakennusjärjestyksen edellytykset ”ympäristö- ja taajamakuvaltaan sopusuhtaisesta kokonaisuudesta” ja että ”rakennettaessa tulee kiinnittää huomiota rakennuksen – julkisivumateriaaleihin ja väritykseen”. Huomiota rakennus ainakin herättää, mutta sitä rakennusjärjestyksessä tuskin on tarkoitettu. Ehkä rakennustarkastuksessa tämän teollisen kivikasan on katsottu sopivan Pähkinälehdon muuhun alueeseen.
Rakennuttaja KAS-asunnot mainostaa sivuillaan asuntoja laadukkaiksi ja valoisiksi. Kun ulkoasusta laatua ei löydä, niin toivon mukaan sitä löytyy sisältä. Kenties vuokralaiset voidaan kuljettaa pussi päässä tutustumaan taloon kuin Hollywoodin trillereissä konsanaan. Näin varmistetaan, etteivät asukit järkyty julkisivun laadusta liiaksi. Ja siitä valoisuudesta: valoa tuon rakennuksen ulkoasu näkee lähinnä todella pitkän tunnelin päässä.
Jatkossa rakennuslupavaiheessa voisi olla syytä kiinnittää tarkemmin huomiota myös Sipoon rakennusjärjestyksen ja asemakaavan edellyttämiin julkisivuseikkoihin. Näin toimimalla olisi jatkossa mahdollisuus välttää pahamaineinen "Vuoden Uus-Kouvola" -palkinto. Tällä esityksellä se olisi nimittäin raadin näkemyksen mukaan tulossa kyseiselle tontille.