Multasormeksi paljastuva tekstiilitaiteilija Tupu Hult vinkkaa – Tätä kaikkea voit kylvää kotipuutarhaan vielä kesäkuussa

Tekstiilitaiteilija Tupu Hult osoittautuu oikeaksi multasormeksi. Myös Marjaana-koira viihtyy kasvimaalla. Aki Saranen

Aki Saranen

Sipoolaistaiteilija Tupu Hult, 70, tunnetaan tekstiilitöistään. Hagalundilainen Hult on myös intohimoinen puutarhuri ja kasvinviljelijä. Onpa hänestä tehty jakso Ylen Puutarhaunelmia-ohjelmaankin.

Hultin hehtaarin Noitapuistosta löytyy taideteoksien ja rakennusten lisäksi jos jonkinlaisia istutuksia. Kesäisin taiteilija häärii päivät pitkät puutarhatöissä tai rakentelee välillä näyttelyitä eri puolille Suomea.

– Olen sopinut jo puoleksitoista vuodeksi näyttelyitä. Talvella kudon ja teen taidetta, koostaa Hult.

Kokenut kasvattaja haluaa jakaa oppiaan myös muille. Toukokuun viimeisenä viikonloppuna Hult piti Noitapuistossa sunnuntaikurssin ”Satoa oman pihan viljelylaatikosta”.

– Olen viljellyt lapsesta asti, mainitsee Hult.

Kaikkea ei kannata kuitenkaan kasvattaa siemenestä saakka. Hult on todennut järkevimmäksi ostaa esimerkiksi tomaatin-, ananaskirsikan- ja maissitaimia kauppapuutarhasta.

– Ostan kunnon taimet. Haluan laadukkaan ja runsaan sadon mahdollisimman vähällä työllä. Ei ole mitään järkeä kasvattaa aneemisia ja rupsahtaneita vihanneksia.

– Olemme omavaraisia kaiken sellaisen suhteen, mitä voi kasvattaa, myhäilee Hult.

Myymistä varten hän ei vihanneksia, marjoja ja hedelmiä kasvata. Vaihtokaupat voivat onnistua toisinaan.

Haastava esikasvatus sisätiloissa ei enää innosta. Suurimman osan sadostaan Hult saa ulkolaatikoihin istutetuista siemenistä.

– Laatikoista on hirveästi hyötyä jos on kuiva tai kostea kesä. Eikä niihin ei tule rikkaruohoja, perustelee Hult.

Kosteus pysyy paremmin laatikoissa ja ylimääräinen vesi taas valuu sorakerroksen läpi. Laatikot ovat pohjattomia kuormalavoja.

Sellaisia voi ostaa vaikka 13 eurolla käytettyinä Keravalta. Hultilla on jo pelkästään perunaa varten 22 lavaa.

Puiset rakenteet lahoavat aikanaan.

– Lavat kestävät 7-10 vuotta, tietää Hult.

Taitelija rohkaisee aloittamaan istutushommat vasta touko-kesäkuun vaihteessa maan lämmettyä.

– Mitä tahansa voi vielä laittaa vielä maahan. Ehtii ihan hyvin. Esimerkiksi pavut, herneet ja kurkut voi istuttaa kesäkuun puolella.

– Hosumisesta ei ole aina hyötyä. Kaksi viikkoa myöhemmin istutetut voivat tulla pintaan aiemmin, on Hult havainnut.

Mesimarja taitaa olla Hultille puutarhan isoin yllätys.

– Tilasin postitse kaksi tainta. Mitään ei tapahtunut vuosiin, mutta sitten ne alkoivat levitä.

Lopulta arvokkaasta mesimarjasadosta on voinut valmistaa jopa likööriä.

Noitapuistossa kasvaa muun muassa mansikkaa, viinimarjoja, lakkavadelmia, pensasmustikoita, saskatoonia, omenoita, päärynöitä ja kriikunoita.

Vihannesvalikoimasta löytyy vaikka kesäkurpitsaa, kurpitsaa, kaaleja, mangoltia ja juureksia.

Kymmeniin laatikoihin on laitettu siististi liuskat, joissa lukee mitä missäkin kasvaa.

– Minulla on niin huono muisti, että on pakko laittaa laput. Minulla on myös kansiossa kirjanpito. En kasvata mitään turhan takia. Kasvatan sen verran mitä tulee syötyä, vakuuttaa Hult.

Kasvihuoneessa nousee tomaatti, toisessa persikka ja aprikoosi. Kasvihuone uhkaa kesäkuumalla muuttua saunaksi.

– Jos välillä sataa ja välillä on nättiä, on heinäkuussa vähiten hommia. Mutta jos tulee helteinen heinäkuu, joudun olemaan koko ajan letkun nokassa.

Pihan syvästä kastelualtaasta ei onneksi vesi lopu.

Sadonkorjuu on iso urakka. Sitä varten on kasvimaan vieressä satotalo.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut