Henkilöjunaliikenne mahdollistaisi matkustamisen Nikkilästä Keravalle 11 minuutissa

Tulevaisuudessa Nikkilän aseman seudulla on kaavailtu näyttävän tältä. Havainnekuva. MUUAN

Oskari Lehto

Porvoon-junarata erkanee pääradasta Keravan aseman ratapihalla. Sitä kulkeva juna kiertää ensin lähes puoliympyrän muotoisen lenkin Heikkilänmäen pohjoispuolelta, ohittaa Porvoontien tasoristeyksen ja kaartaa lopulta itään kohti Sipoota ja Porvoota ylittäen Keravanjoen ja alittaen Lahden moottoritien.

Tätä nykyä radalla kulkee vaihtelevasti tavaraliikennettä, joka suuntautuu öljynjalostamolle Porvoon Sköldvikiin. Lisäksi raiteet ovat satunnaisesti Porvooseen kulkevan museojunaliikenteen käytössä.

Radan Keravalta Nikkilään ulottuvalle 10,2 kilometrin mittaiselle osuudelle Kerava ja Sipoo haluavat säännöllistä henkilöjunaliikennettä jo lähivuosina.

Kiskot ovat jo vieneet oikeaan suuntaan. Kerava–Nikkilä-radan henkilöliikennettä tarkastellut raportti valmistui marraskuun lopussa. Raportti palvelee Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL 2019 -suunnitelman laadintaa.

Vuonna 2015 laaditun kustannusarvion mukaan Kerava–Nikkilä-rataosan avaaminen henkilöliikenteelle edellyttäisi 31,4 miljoonan euron investointikustannuksia.

Näin kannattavaa ratahanketta ei Suomesta löydy.

Kokonaissummaan kuuluisivat muun muassa radan asemapaikoilla tehtävät laiturijärjestelyt sekä tasoristeysten liikennejärjestelyjen muuttaminen.

Sipoon kunnanjohtaja Mikael Grannas muistuttaa, että 31 miljoonan euron hintalappu on verrattain kohtuullinen.

– Näin kannattavaa ratahanketta ei Suomesta löydy, hän kertoi Sipoossa äskettäin järjestetyssä info- ja keskustelutilaisuudessa.

Lahden moottoritien ja vanhan Lahdentien alitusten jälkeen juna saapuu Ahjoon. Tänne on suunniteltu rataosan ensimmäistä asemaa.

Suunnitelmien mukaan junia kulkisi aamun ja iltapäivän ruuhka-aikoina 20 minuutin välein ja muina aikoina 40 minuutin vuorovälein. Öisin henkilöliikennettä ei olisi, sillä yön tunnit varattaisiin jatkossa tavaraliikenteelle. Raideratkaisu merkitsisi bussilinjojen 785 ja 985 lakkauttamista.

Junaliikenteen käynnistäminen Keravalta Nikkilään edellyttäisi uutta junavarikkoa, koska Helsingin Ilmalan varikolla ei ole enää tilaa lisäjunille. Tähän tarpeeseen Keravalla on kaavoitettu jo 1970-luvulla alue Kulloontien eteläpuolelta Jäspilästä. Junavarikon rakentamisesta ja kustannuksista vastaisi varikkoyhtiö.

– Varikkoyhtiö saisi tulonsa vuokraamalla varikkoa sille liikennöitsijälle, joka liikennettä tulevaisuudessa ajaa, selittää Keravan kaupungininsinööri Erkki Vähätörmä

Kerava ja Sipoo kuuluvat HSL-alueeseen, mutta HSL ei välttämättä liikennöi Kerava–Nikkilä-radalla kulkevia junia. Suomen rautateiden matkustajaliikenne vapautetaan kilpailulle ja uusia toimijoita voi tulla raiteille jo ensi vuosikymmenen alkupuolella.

Junien liikennöijästä riippumatta Kerava–Nikkilä-ratahankkeen suurin hyötyjä olisi Sipoo.

Nykyisillä joukkoliikenneyhteyksillä matka Nikkilästä Helsinkiin kestää 48–56 minuuttia. Junalla matka-aika lyhenisi selkeästi, jopa 20 minuuttia, vaikka matkustaminen junalla Nikkilästä Helsinkiin edellyttääkin vaihtoa Keravan asemalla.

Keravallekin hyötyjä toki tulisi. Kaupunginjohtaja Kirsi Rontu muistuttaa, että uusi junayhteys Sipooseen helpottaisi myös tilanahtautta Keravan aseman liityntäpysäköintialueella.

Selvitysten mukaan jopa noin viidennes Keravan aseman liityntäpysäköijistä tulee Sipoosta. Kaikkiaan noin 4 500 sipoolaista matkustaa töihin Helsingin ja Vantaan suuntaan.

Ahjon aseman jälkeen juna alittaa Ahjon sillan, sukeltaa puiden välistä kohti Sipoon rajaa ja Vanikon aluetta. Kolmen minuutin jälkeen juna saapuu Talmaan, rataosuuden toiselle asemapaikalle. Tänne on suunniteltu radan muiden asemapaikkojen tavoin 120 metrin mittaista asemalaituria.

Talmaan suunnitellun seisakkeen ympäristössä ei ole kovin paljon asutusta – ei ainakaan vielä. Tässä piilee yksi Sipoon haasteista: radan varteen on saatava lisää asukkaita.

HSL:n selvityksen mukaan raideliikennöinnistä on mahdollista saada kannattavaa, kun Kerava–Nikkilä-radan varrella asuu noin 20 000 ihmistä. Tätä nykyä ratavyöhykkeellä on reilut 13 000 asukasta.

Sipoo on kuitenkin tiivistänyt ja tiivistää yhä enemmän maankäyttöä Nikkilän ja Talman asemien läheisyydessä. Kun asukkaita on joskus tulevaisuudessa riittävästi, laskelmien mukaan Talmasta nousisi junaan 190 matkustajaa aamun ruuhkatuntina.

Pitkät tavarajunat eivät mahdu Talman kohtausraiteelle.

Enää ei tunnu olevan kyse siitä, saadaanko Keravan ja Nikkilän välille henkilöjunia. Kysymys kuuluu, milloin junia saadaan.

– Aikaisintaan vuonna 2028, sanoo Helsingin seudun liikenteen HSL:n joukkoliikenneosaston johtaja Tero Anttila

Anttilan antaman aikahaarukan toisessa päässä on vuosi 2038.

Sipoo on arvioinut, että kunnan asukasmäärä kasvaisi noin kolmen prosentin tahdilla tulevaisuudessa. HSL:n oma arvio Sipoon asukasmäärän kasvusta on noin prosentin luokkaa.

Sipoo ja Kerava toivovat ratayhteyden toteutuvan jo vuoteen 2025 mennessä. Sipoo on varautunut tukemaan henkilöjunien liikennöintiä alkuvaiheessa.

Talmasta raiteet vievät pian keskelle tasaisen laakeaa peltomaisemaa. Porvoon-rata on yksiraiteinen, mutta tulevaisuudessa junia kulkisi niin paljon, että kohtaamiset olisivat väistämättömiä.

Sen vuoksi Talmaan on tarkoitus rakentaa 300 metrin mittainen kohtausraide henkilöjunille. Lisäksi Nikkilään tulisi 300 metrin mittainen sivuraide, jolloin raiteella seisova henkilöjuna ei estä tavarajunien liikennöintiä.

Tavarajunat Porvoon-radalla voivat olla yli 800 metrin mittaisia, joten ne eivät mahdu kohtausraiteelle. Sen sijaan niille voidaan rakentaa oma 1,1 kilometrin mittainen kohtausraide Ahjon ja Talman välille. Jos tavarajunat pystytään ajamaan yöaikaan ja ruuhka-aikojen ulkopuolella, kohtausraidetta ei välttämättä tarvita.

Peltoaukean itäpäässä juna ohittaa Vaahteramäen yritysalueen ja sujuttelee tasoristeyksen ohi Martinkyläntien pohjoispuolelle ennen saapumistaan Nikkilään. Matka Keravalta Nikkilään kestää lähijunalla 11 minuuttia.

Nikkilään 11 minuutissa

Kerava–Nikkilä-rata on 10,2 kilometriä pitkä osa reilun 33 kilometrin mittaista Porvoon-junarataa.

Henkilöjunaliikenne Porvoon-radalla loppui vuonna 1981, mutta tavaraliikenne Porvooseen jatkui vuoteen 1990 asti.

Alustavien laskelmien mukaan Kerava–Nikkilä-ratahankkeen 31 miljoonan euron kokonaisinvestointi jakautuisi seuraavasti: valtio 22 miljoonaa euroa, Sipoo 6 miljoonaa euroa ja Kerava 3 miljoonaa euroa.

Matka-ajat radan asemien välillä olisivat: Kerava–Ahjo 3 min, Kerava–Talma 6 min ja Kerava–Nikkilä 11 min.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.