Kanavan kautta Saimaan aalloille

Nykyinen Saimaan kanava avattiin 50 vuotta sitten.

Riitta Ketola

Saimaalla voisi olla kiva veneillä. Tämä ajatus syntyi vuosi sitten ja viime kesäkuussa päätös toteutettiin.

Suunnitelmana oli siirtyä Sipoosta Suomenlahden kautta Saimaan kanavalle. Tutut, jotka olivat saman reitin menneet, kertoivat kokemuksistaan. Ne vaikuttivat rohkaisevilta.

Ennen matkaa ei tarvinnut käydä mitään paperisotaa. Pääasia oli, että täytti ja otti mukaan kaikki tarvittavat paperit, niiden kopiot ja passit.

Liikenneviraston nettisivuilla on tarkat ohjeet kanavalla kulkemisesta ja Venäjän rajan ylityksestä sekä kaikki tarvittavat lomakkeet. VHF-radio tarvitaan myös.

Kevään kiireiden keskellä en tullut perehtyneeksi merikarttaan kovin tarkasti ennen kuin matka oli jo lähellä. Silloin tajusin, että ajomatka Suomen rajalta kanavalle onkin varsin pitkä ja lisäksi aika lailla aavaa merta, joten pienellä veneellä ei kannata lähteä kovin huonolla säällä.

Meidän veneemme on 6,9-metrinen Marino Rocca. Toista yhtä pientä huvivenettä emme nähneet käytännössä lainkaan kanavamatkalla. Näimme ylipäätään hyvin vähän huviveneitä, eikä rahti- tai matkustajaliikennettäkään ollut kovin paljon.

Sää oli lähtiessämme tuulinen, joten ensimmäisen yön vietimme Loviisassa. Seuraavana päivänä ajoimme Haminan itäpuolelle Klamilan satamaan. Säveltäjä Uuno Klamin kotikylä oli viehättävän idyllinen. Paikallisen asukkaan mukaan olimme ”kesän ensimmäiset turistiveneilijät” satamassa. Muutamia venäläisiä purjeveneitä tosin näkyi satamassa olevan.

Aamulla olimme valmiit lähtöön kello seitsemän. Ennen lähtöä ilmoitimme puhelimella tulostamme Santion rajavartioasemalle. Meille luvattiin, että sinne tulee joku paikalle kello 8.

Ajomatka Santioon oli lyhyt. Rajavyöhykkeellä sijaitsevalla saarella liehuivat Suomen ja EU:n liput. Meidän kanssamme yhtaikaa Santioon saapui Rudolf Diesel -niminen saksalaisalus, jossa oli kahdeksan henkeä. Kapteenin kerrottiin olevan diesel-moottorin keksijän pojan poika.

Pääsimme lähtemään kello 9 kohti Venäjän aluevesiä.

Jännitys tiivistyi. Aavalla merellä ei näkynyt muita aluksia. Kulkusuunnassa vasemmalla puolella oli koko ajan näköpiirissä rannikko. Rantaan ei kuitenkaan ollut mitään asiaa. Jos veneeseen olisi tullut joku ongelma, siitä olisi pitänyt ilmoittaa heti rajaviranomaisille.

Venäjän puolella on vain muutama oikea merimerkki. Sen sijaan karttaplotteri ja merikartta näyttivät ”virtuaalisia” merimerkkejä, joiden mukaan ajoimme melkoisen suoraa reittiä kohti Viipuria. Matkalla ohitimme yhden purjeveneen.

Ennen kuin pääsimme lähelle Viipurin rannikkoa, meidät pysäytettiin. Rajavartijat näyttivät puhelintaan ja me näytimme omaamme. Yhteyttä ei kuitenkaan saatu. Ajoimme veneen perässä vähän matkaa paikkaan, jossa veneet saatiin turvallisesti kiinnitettyä.

Rajavartijat eivät osanneet englantia, emmekä me venäjää. Avuksi tuli kännykän käännösohjelma, jota rajavartijat käyttivät. Sen avulla pystyimme kertomaan heille, että emme olleet kuulleet veneemme kutsua puhelimessa. Tiesimme kyllä, että pian rajan ylityksen jälkeen veneitä tullaan kutsumaan ja tarkistamaan, että liikkeellä on vene, josta on Suomen puolelta tullut ilmoitus.

Pari tuntia siinä vierähti, sillä heidän oli täyteltävä papereita ja tarkistettava passit. Veneestämmekin käytiin kuvaamassa satunnaisesti parin kaapin sisältöä. Lopulta selvisi, että vaikka VHF-radiomme oli oikealla kanavalla, se oli vahingossa mennyt asentoon, jossa emme kuulleet meille tulleita kutsuja.

Saimme jatkaa matkaa kohti kanavaa. Viipurin torni ja kaupungin taloja näkyi matkan varrella.

Ensimmäisellä sululla Brusnitchnoessa oli passintarkastus. Veneestä ei tarvinnut nousta.

Kanavaan saapui iso rahtialus, jolle meidän oli annettava tilaa ja odotettava sen pääsyä ylös sulusta. Rahtialus mahtui juuri ja juuri sulkuun.

Odotellessamme laituriin oli tullut myös purjealus, jonka me olimme ohittaneet. Sen kolmehenkinen miehistö oli aikaisemminkin mennyt läpi kanavan. Myös Rudolf Diesel oli tullut laituriin.

Kun sulku aukesi, ensimmäisenä sinne ajoi saksalaisalus. Sen jälkeen purjevene, jonka kylkeen me kiinnityimme.

Liikenneviraston ohjeistuksissa on tarkat tiedot siitä, kummalle puolelle sulkua vene suluissa kiinnitetään. Sen mukaan oli vaihdeltava lepuuttajien paikkoja, jotka olivatkin tarpeellisia.

Kaikki sujui jouhevasti, mutta viimeisellä Pällin sululla saimme istuskella pari tuntia ilta-auringossa juttelemassa purjeveneilijöiden kanssa, kun saksalaisalusta tutkittiin. Liikkeellä oli paljon rajavartijoita, mutta vain muutamat menivät veneeseen ja hekin tulivat välillä pois. VHF-radiosta kuulimme rahtialusten välisiä keskusteluja, joista kävi ilmi, että pääsyä sulkuun odoteltiin.

Yksi rajavartijoista jäi tarkkailemaan, että emme lähde karkuun Suomen puolelle.

Kun alus pääsi jatkamaan matkaa, meidät huviveneilijät ohjattiin sulun viereiseen odotuslaituriin. Yksi rajavartijoista jäi tarkkailemaan, että emme lähde karkuun Suomen puolelle, sillä Nuijamaan raja-asema oli järven toisella puolella.

Lopulta meidän veneemmekin tultiin tarkastamaan. Ensin veneisiin hyppäsi huumekoira. Sitten rajavartijoita, jotka käskivät meidän purkaa venettä niin paljon, että emme ole koskaan vastaavaa tehneet. Mitään ei löytynyt, joten matka jatkui rajan yli. Nuijamaalla oli passintarkastus.

Purjeveneilijät jäivät sinne yöksi. Me jatkoimme matkaa kohti Lappeenrantaa. Tarkastuksien takia oli jo myöhäinen ilta. Oli jännittävää olla yksin suluissa syvällä pohjalla, kunnes vesi alkoi virrata ja nostaa meitä ylös. Suomen puolella oli yhteensä kolme sulkua sekä Kansolan läppäsilta, jota ei meidän matalan veneemme takia tarvinnut avata.

Kanavassa oli hyvin valaistut merimerkit. Lappeenrannassa olimme puolenyön jälkeen.

Seilasimme Saimaalla muun muassa Puumalaan ja Savonlinnaan.

Takaisin tullessa päätimme ajaa kanavaa pitkin Nuijamaalle yöksi, jotta pääsisimme jatkamaan matkaa heti aamuvarhaisella.

Rajavartijat kävivät tekemässä tarkastuksensa seitsemään mennessä. Meidän kanssamme matkaan lähti toinen moottorivene.

Nuijamaanjärven ylitettyämme olimme Venäjän puolella Pällin sululla. Kumpikin vene tutkittiin jälleen tarkkaan. Nyt rajavartijoilla oli käytössä pieni kamera, joten meidän ei tarvinnut avata venettä aivan yhtä paljon kuin tullessa.

Sulkujen läpi pääsimme mukavasti. Vain yhden kerran oli kuumottava tilanne, kun taaksemme tuli iso turistialus. Se oli onneksi vain yhdessä sulussa kanssamme ja kääntyi sitten takaisin Lappeenrantaan.

Viipurin ohitettuamme näimme rajavartiolaitoksen veneen. Sieltä viitottiin pysähtymään ja kolme henkilöä siirtyi kumiveneeseen. Yksi heistä tuli veneeseemme passintarkastukseen. Kaikki sujui ystävällisesti ja nopeasti englanniksi.

Kun lähestyimme Suomen rajaa, kuulimme venettämme kutsuttavan ja vastasimme siihen. Aivan rajan tuntumassa näimme Venäjän rajavartiolaitoksen veneen, josta heiluteltiin meille. Ensimmäinen ajatus oli, että joko taas meidät pysäytetään, mutta he viittoivatkin jatkamaan matkaa.

Pääsimme Santioon, jossa tarkastus sujui nopeasti. Rajavartijat kertoivat, että meneillään olleet jalkapallon MM-kisat olivat ilmeisesti saaneet Venäjän puolen viranomaiset tarkemmiksi tarkastuksissaan.

Me huokaisimme helpotuksesta ja lähdimme ajamaan kotia kohti.

Seuraavalla kerralla vaihtoehtona voisi olla suosittu ”kumikanava” eli vene kuorma-auton kyytiin ja Suomenlahdelta Saimaalle!

Saimaan kanava

Pituus 43 kilometriä.

Viettää tänä vuonna 50-vuotisjuhlia. Nykyinen kanava vihittiin 5.8.1968.

Sulkuja yhteensä kahdeksan, joista viisi Venäjän puolella.

Kanavan kahdeksaa sulkua ohjataan Mälkiän ja Brusnitchnoen kaukokäyttökeskuksista.

Kanavan läpi kulkemiseen suositellaan varattavaksi 6-8 tuntia. Kanavassa on nopeusrajoitus ja huvialusten on annettava tilaa rahti- ja matkustaja-aluksille. Santiosta Viipurin edustan kautta kanavalle kulkevan reitin ajaminen vie aikaa 2-3 tuntia veneestä ja tarkastuksista riippuen.

Nuijamaalla, jossa tehdään Suomen puolen rajatarkastus, on mahdollisuus yöpyä. Samoin Suomenlahdella Santiossa sekä Haapasaaressa.

Netissä on Liikenneviraston tarkat ohjeet liikkumiseen sekä mahdollisuus tulostaa kaikki tarvittavat lomakepohjat.

www.liikennevirasto.fi/vesivaylat/kanavat/saimaan-kanava

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Sipoolainen Oliver Lindh on voittanut tänä vuonna jo neljä SM-kultaa – tuoreimmat voitot Virosta ja kotikentältä
  2. Sipoon uimavedet yhä puhtaina sinilevästä
  3. Sipoossa selvitetään kasvomaskien jakojärjestelyjä vähävaraisille
  4. Unohditko hakea koulukuljetustukea yläkoululaiselle? Ei hätää, vielä ehtii
  5. Vuosia suunnitteilla olleen Jontaksen urheilupuiston rakentaminen alkaa – ensimmäisen osan tarkoituksena valmistua 2023
  6. Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen uusi päällikkö tulee Hämeestä
  7. Perhejuhlat koronasta huolimatta – mitä jos vierailijat porrastaa eri aikoihin, entä saako kukkia ojentaa? Asiantuntijalääkäri vastaa
  8. Kertakäyttömaskien määrä kasvaa vauhdilla – miten ne pitäisi käytön jälkeen hävittää? Ainakaan yhteen paikkaan niitä ei saa laittaa, varoittaa asiantuntija
  9. Verenluovutukseen varataan edelleen aika – pandemian tuoma muutos saattaa jäädä pysyväksi
  10. Hyvinvointi: Harva ihminen on täysin symmetrinen – kehon toispuoleisuus voi aiheuttaa kipua sekä ongelmia liikkuvuuteen ja voimantuottoon
  11. Hallintorakennuksen työmaa seisoo omistajavaihdoksesta huolimatta
  12. Nikkilän keskustaan avataan pian uusi kirpputori
  13. Kasvomaskeista tuli nyt virallinen suositus – suojaus on tarpeen esimerkiksi joukkoliikenteessä, katso muistilista maskin käytöstä
  14. Yrittäjägallup: Moni yritys aikoo jatkaa etätöitä pysyvästi – "Työtyytyväisyys on etätyön myötä selvästi enemmän lisääntynyt kuin vähentynyt"
  15. THL: Tartuntojen määrät ovat nousseet selvästi heinäkuusta, erityisesti Helsingissä ja Uudellamaalla

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.