Porno, valta ja valkoinen mies feministien otteessa

21-vuotias Siiri Viljakka teki seinämaalauksen, joka on eräälainen avausnäkymä Feminististä sarjakuvaa Voiman sivuilta -näyttelyyn Söderkullan kirjastossa.

Sarjakuvan tekijä ja taideopiskelija Viljakka halusi tehdä seinämaalauksen eri näköisistä ystävyksistä.

– Huomasin, että täällä kirjastossa käy paljon lapsia ja nuoria. Nyt on sellainen aika, että emme näe tarpeeksi eri näköisiä ihmisiä sarjakuvissa ja mediassa. Valitsin omista hahmoistani kaksi ja yhden Apilan (Pepita Miettisen) hahmoista.

– Tietenkin lukemassa feministisen sarjakuvan klassikoita.

Turussa asuva Viljakka maalasi kahdeksan tuntia putkeen ennen kuin oli aika pysähtyä lopputuloksen äärelle.

– Kaikki eivät näytä samalta eikä tarvitsekaan, Viljakka linjaa erilaisuuden puolesta.

Viljakka pysähtyi noin pari vuotta sitten miettimään syvällisemmin feminismiä ja omia ajatuksiaan siitä.

– Elämme kolmannen aallon feminismiä eli intersektionaalista feminismiä, jonka lähtökohta on olla antirasistinen.

Edellä mainitussa aallossa otetaan sukupuolen lisäksi huomioon muiden muassa ihmisen etninen tausta ja yhteiskunnallinen asema.

– Monet asiat intersektionaalisesti vaikuttavat siihen, että onko ihminen sorrettu yhteiskunnassa vai onko hänellä valtaa. Minulle feminismi on vanhojen valta-asemien purkamista, jotta meidän yhteiskunnasta tulisi tasa-arvoisempi.

Viljakka on mukana Feministinen sarjakuvatoiminta -verkostossa, jolla on vuodesta 2015 lähtien ollut oma sivu Voima-lehdessä.

Sivulla sarjakuvafeministit ottavat kantaa ajankohtaisiin aiheisiin feministisestä näkökulmasta.

Tähän mennessä sivun teemoina ovat olleet esimerkiksi seksityö, porno, sterilisaatio, valta, valkoinen mies, urheilu, vapaaehtoinen lapsettomuus, historian henkilöt ja muunsukupuolisuus.

Siiri Viljakalle feminismissä ei ole tärkeintä vaikuttaminen muiden asenteisiin, vaan kyseenalaistaa omia juttuja ja kehittyä ihmisenä.

– Sitä voi esimerkiksi ajatella, että meillä on kaksi sukupuolta, mutta sitten tajuaa, että eipäs olekaan, vaan niitä on useampia. Sukupuoli-identiteettejä on niin monia.

Valtaosa lukee Aku Ankkaa.

Viljakka uskoo siihen, että sarjakuvataiteella voi edistää feminismiä.

– Jos viedään jotain tiettyä agendaa eteenpäin, se kuulostaa minusta, että propagandaa yritetään luoda taiteen keinoin. Mikä voi olla ihan jees, jos on tarkoitus murtaa vahingollisia valtarakenteita.

– Jos puhutaan sarjakuvista, niin valtaosa lukee Aku Ankkaa.

Sarjakuvina feminismi voi avautua uusille ihmisille Söderkullassa.

Feminismi on ihmiselle hyväksi, Viljakka kannustaa.