Kiinalainen siirtotyövoima mullisti sipoolaisten elämän sata vuotta sitten

HISTORIA Martin Andersson kirjoitti kirjan paikallishistorian värikkäimpiin vaiheisiin lukeutuvasta hankkeesta. Sipoon Sanomat julkaisee kirjasta suomenkielisen tiivistelmän.

Vuonna 1916 Suomeen tuotiin noin 3 000 kiinalaista siirtotyöläistä halpatyövoiman nimissä. Seuraukset olivat katastrofaaliset. Pahimmat ongelmat olivat Sipoossa. Kansallisarkisto

Crista Lassfolk-Feodoroff

Sata vuotta sitten sipoolaisten elämä mullistui, kun noin 7000 asukkaan kuntaan tuotiin metsätöihin yli 800 kiinalaista.

Valtaosa sipoolaisista ei ollut eläissään tavannut ulkomaalaista, saati matkustellut, kun yhtäkkiä kylänraitilla tepasteli vastaan eksotiikkaa päivittäin.

Maaseudun rauhaan rahdatut kiinalaiset olivat halpatyövoimaa, joka palkattiin metsätöihin kahdeksasosalla palkasta, jota suomalaisille maksettiin.

Osa kiinalaisista oli vankeja, jotka vapautettiin työkomennukselle Suomeen.

Teloitettu kiinalainen oli syyllinen, tai ainakin syyllisen seurassa.

Sipoolainen historiantutkija Martin Andersson on kirjoittanut aiheesta ruotsinkielisen Gula Faran -kirjan, johon hän käytti lähes kolmeakymmentä lähdettä.

Hän innostui aiheesta erityisesti selvittääkseen legendaarisen Herralan kolmoissurman taustat. Syyllisenä kolmen ihmisen murhaan teloitettiin kiinalainen siirtotyöläinen, mutta todisteita on paikoin pidetty riittämättöminä.

–Kolmoissurma oli aikanaan niin iso uutinen, että löysin siitä uutisen jopa Kaliforniassa ilmestyneestä ruotsinkielisestä lehdestä, Andersson kertoo.

– Sanoisin niin, että teloitettu kiinalainen oli syyllinen, tai ainakin syyllisen seurassa.

Kiinalaisten tuominen Suomeen oli Martin Anderssonin mukaan kaikin tavoin epäonnistunut hanke.

–Yhteiskunta ei ollut varautunut mitenkään, muutaman parakin lisäksi, Andersson sanoo.

– Kiinalaiset palelivat ja näkivät nälkää, mikä johti nopeasti ongelmiin: ryöstelyyn ja väkivaltaisuuksiin.

Kaiken huipuksi kiinalaisten työskentely oli surkuhupaisaa katsottavaa. Heillä ei ollut tarvittavaa osaamista, eikä ketään neuvomassa.

Väkivaltaisimmat lähetettiin takaisin muutamien kuukausien kuluttua.

Täysin oman onnensa nojassa kiinalaiset eivät olleet. Koska joukossa oli huomattava määrä entisiä vankeja, heitä vartioitiin. Vartiointi oli kuitenkin riittämätöntä.

–Väkivaltaisimmat lähetettiin takaisin muutamien kuukausien kuluttua, mutta surkeista olosuhteista johtuen ongelmat jatkuivat, Andersson kertoo.

–Yhteensä kiinalaisia tuotiin Suomeen kolme tuhatta ja ongelmia oli muuallakin, mutta Sipoossa eniten.

Pisimpään Sipoossa olleet viipyivät yli vuoden. Muutama jäi pysyvästi Suomeen ja osallistui sisällissotaan, joku punaisten riveissä, joku valkoisten.

Kotimatkalle lähteneistä osa jäi Pietariin ja päätyi Venäjän armeijan palkkalistoille. Joitain kiinalaisia päätyi myös vartijoiksi Venäjän salaisen poliisin palvelukseen.

–He olivat hyviä siihen hommaan, koska kielitaidottomina heidän päätään ei voinut puhumalla kääntää.

Nälkä näkyi myös siten, että sipoolaisten kissoja ja koiria katosi.

Sipoolaiset suhtautuivat kiinalaisiin aluksi auttavaisesti. Heidän kanssaan käytiin myös vaihtokauppaa.

–Kuulin sellaisenkin tarinan, että paikalliset pojat keräsivät sammakoita kiinalaisten syötäväksi ja saivat heiltä maksuksi riisiä, Andersson kertoo.

– Kiinalaisten erilaiset ruokatottumukset ja nälkä näkyivät myös siten, että sipoolaisten kissoja ja koiria katosi.

Rakkaustarinoitakin syntyi. Martin Andersson arvelee todennäköiseksi, että kiinalaiset jättivät jälkensä sipoolaisten geeniperimään.

– Hameväki taisi viehättyä heidän erilaisesta ulkonäöstään, Andersson naurahtaa.

Hän kertoo, että vaikka asenteet kiinalaisia kohtaan koventuivat nopeasti, oli heillä puolustajansa.

–Henkilökohtaisissa kohtaamisissa huomattiin joukossa olevan mukavia ja luotettavia ihmisiä.

Nyt katson käsitelleeni kaikki pimeät osiot Sipoon historiasta.

Kirjasta on tehty kymmensivuinen tiivistelmä suomeksi. Sen on suomentanut Martin Anderssonin anoppi Maija-Liisa Vuorjoki

Suomennoksesta on muokattu lyhennelmä julkaistavaksi Sipoon Sanomissa.

Kirja on Anderssonin neljäs. Hän on aiemmin julkaissut ruotsinkieliset kirjat sisällissodasta, desanteista ja suomenruotsalaisista natseista. Viimeksi mainittu keräsi laajaa kiinnostusta Tukholmaa myöten.

Kaikkia aiheitaan hän on käsitellyt Sipooseen keskittyen.

–Sipoon kotiseutuyhdistys on julkaissut teokseni desanteista ja kiinalaista, Andersson kiittelee.

– Nyt katson käsitelleeni kaikki pimeät osiot Sipoon historiasta.

Hänen viides kirjansa on viittä vaille valmis. Se tulee olemaan osittain tositapahtumiin perustuva rikosromaani 60-luvun Turusta.

– Sen kirjoitan suomeksi, niin yleisö löytää sen helpommin.

Kiinalaiset Sipoossa

Vuoden 1916 elokuussa Helsingin seudulle tuotiin linnoitustöihin ja niitä tukevaan metsänkaatoon suuri joukko kiinalaisia siirtotyöläisiä.

Osa siirtotyöläisistä oli Mantšuriasta kotoisin olleita vankeja, joita kutsuttiin ”punaparroiksi” eli hunghuuseiksi.

Kiinalaisia työläisiä tuotiin Suomeen yhteensä noin

3 000. Sipooseen heistä sijoitettiin 800, mikä vastasi kymmenesosaa kunnan väkiluvusta. Lisäksi kiinalaisia sijoitettiin Espooseen, Kauniaisiin, Vantaalle ja Korsoon.

Kiinalaiset majoitettiin usein kylmiin riihiin tai hökkeleihin, joissa ei ollut kunnon tulisijoja. Osa kaivoi maakuoppia asumiseen.

Linnoitustöiden ohessa kiinalaiset alkoivat tehdä pian varkauksia, ryöstöjä, pahoinpitelyjä ja jopa ryöstömurhia, joista kuuluisin on Sipoon kolmoismurha.

Rikollisuus herätti suomalaisväestössä sekä pelkoa että vihaa.

Marraskuusta 1916 alkaen kiinalaisia ruvettiin passittamaan takaisin Kiinaan.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut