Mustikat mielessä metsään

Rolf Törrösen lisäksi mukana oli viisi innokasta marjastajaa. Valma Korhonen

Valma Korhonen

Sipoonkorven kansallispuiston Källängenin parkkipaikalle on kokoontunut joukko innokkaita marjanpoimijoita, kun Rolf Törrösen johdolla ollaan menossa mustikoita poimimaan vuoden 2016 kesällä.. Kaikki mustikanpoimijat ovat pukeutuneet asianmukaisesti suojaaviin vaatteisiin ja tuoneet mukaansa ämpärit tuleville saaliilleen.

Matkaa itse mustikanpoimintapaikalle on parkkipaikalta noin kilometri. Sijainti on salainen, ja Törrösen mukaan monet kansallispuistoon tulijat eivät sinne edes vahingossa eksy. Siitäkin huolimatta, että Sipoonkorven metsästä on olemassa harvinaisen tarkka kartta.

Matkalla mustikkapaikalle Törrönen kertoo, että metsäpolkua ympäröivät Suomen tiheämmmät metsät. Lisäksi paikka, johon olemme menossa, on yksi Sipoonkorven korkeampia: jopa 70–80 metriä merenpinnan yläpuolella.

"Hän on lisäksi kiinnostuneempi luonnosta"

Mustikkakeitaan sijainti ei ole ihme: mustikka viihtyy erityisesti melko aukeilla, sopivan aurinkoisilla ja kosteilla paikoilla. Törrösen mukaan tämän vuoden mustikkasato on ollut hieman edellisvuotta huonompi, mutta mustikat ovat kooltaan isompia. Syytä tähän hän ei osaa varmaksi sanoa. Tämän vuoden (2016) harvinaisuus ovat olleet erityisen aikaisin puhjenneet kantarellit.

Naispainotteisesta poimijakunnasta erottuu yksi osallistuja: espanjalainen Marc Junuyent.

–Marc se vasta on ihmeellinen poika. Hän on asunut Suomessa vasta vuoden ja puhuu jo todella sujuvaa suomen kieltä. Hän on lisäksi kiinnostuneempi luonnosta ja sen varannoista kuin monet suomalaiset, Törrönen kertoo.

Monet kertovat yllättäen, etteivät suinkaan ole tulossa hakemaan mustikoita itselleen.

–Vien marjoja lähinnä tuttavilleni, eräskin kertoo.

Siellä missä on puiden katveessa valoa, on usein myös mustikkaa.

Matkalla mustikkapaikalle ohitamme käymälän, johon liittyen Törrönen tietää kertoa mielenkiintoisen tarinan. Kyseistä wc:tä on kuuleman mukaan itse Presidentti käyttänyt marjaretkensä yhteydessä.

Myös Presidentti Tarja Halosen tunnettu leiripaikka on lähistöllä, mutta sitä ei ole merkitty yhteenkään karttaan.

Paljon eläimiä ei ole Törrösen mukaan matkojen varrella näkynyt, eikä myöskään muita metsässä kävijöitä.

Täällä on niin upeita näköalapaikkoja ja kaunista maastoa, Törrönen pohtii.

Entisenä SM-tason suunnistajana osaan kulkea oikeaa reittiä näinkin hankalissa paikoissa

Toden totta, koko matkan aikana tieltä mustikka-apajille ei vastaan tule kuin pari muuta patikoijaa.

Voisi hyvin kuvitella, että metsään olisi eksynyt muitakin marjastajia, mutta luulo osoittautui vääräksi.

Ei mene kuin hetki, kun olemme kavunneet tiemme mustikkapaikalle. Metsän siimeksessä olevalla kukkulalla on mustikkaa sinisenään – paikka on kuin onkin varsinainen mustikanpoimijan taivas.

Isoja sinisiä marjoja on silmän kantamattomiin.

–Siellä missä on puiden katveessa valoa, on usein myös mustikkaa,Törrönen tietää kertoa.

Kuluu puoli tuntia, kun ensimmäinen marjastaja on jo valmis lähtemään:

–Kyllähän tässä jo alkaa väsyttää.

Rolf Törröseen ei ole syytä olla yhteydessä mustikkaretkien suhteen, sillä hän ei järjestä enää sellaisia.

Juttua muokattu, 3.8.2020: Poistettu viittaukset retkien järjestämiseen, koska ne ovat vanhentunutta tietoa. Lisätty tieto, että Rolf Törröseen ei ole syytä olla yhteydessä mustikkaretkien suhteen, sillä hän ei järjestä enää sellaisia.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.