Vapaaehtoiset: Eläinten pelastusryhmä Sipoossa autetaan ja neuvotaan paikallisesti niin lemmikkien kuin luonnoneläintenkin kanssa.
Sipoolaiset eläinten ystävät ovat löytäneet toisensa sosiaalisessa mediassa. Eläinten pelastusryhmä Sipoo -ryhmä toimii Facebookissa kohtaamispaikkana kaikille eläinten hyvinvoinnista kiinnostuneille. Ryhmän perusti martinkyläläinen Jenna Seppänen jo 2,5 vuotta sitten. Nyt jäseniä on lähes puoli tuhatta.
Idea kumpusi alkujaan siitä, että Sipoossa ei ole paikallista eläinsuojeluyhdistystä.
– Yhdistyksen perustaminen on työläämpää kuin ryhmän, jossa voi ajaa samoja asioita ja edistää eläinten hyvinvointia, Seppänen sanoo.
Yksi merkittävimmistä aiheista ryhmässä ovat karkulaiset. Sipoossa karkaa kissoja, koiria ja jopa hevosia usein. Ryhmässä etsintäkuulutettu tai löydetty eläin löytää kotiin nopeammin.
– Netissä on toki jo monenlaisia ryhmiä, kuten karkurit.fi, mutta on kätevämpää saada lähistön asukkaat tarkkaavaisiksi, jos on esimerkiksi kissa kateissa, Seppänen sanoo.
– Ja jos löytää karkulaisen, ei ole aina pakko lähteä Kullooseen kyselemään loukkua tai viedä löytökoiraa Kungsbackan kotieläintilalle.
Autamme karanneiden loukuttamisessa.
Ryhmä on osoittautunut toimivaksi jo monet kerrat. Sinne on myös kerätty tärkeitä yhteystietoja niin löytöeläimien kuin luonnonvaraisten eläimienkin varalle. Lisäksi vapaaehtoiset auttavat aktiivisesti.
– Autamme karanneiden loukuttamisessa, etsimisessä, kuljettamisessa, siruttamisessa ja hoitamisessa, Seppänen luettelee.
– Yritämme tehdä eläinten auttamisen ja pelastamisen mahdollisimman helpoksi, jotta kukaan ei jätä niitä omilleen vain siksi, että kokee asian hankalaksi.
Ryhmästä voi kysellä lainaksi loukkuja, kuljetuskoppeja, häkkejä ja muita tarvikkeita, löytöeläimelle kyytiä tai kotihoitopaikkaa Sipoon ja Pornaisten alueella.
Tapaus viime kesältä on hyvä esimerkki ryhmän toimivuudesta. Jenna Seppänen huomasi Paippistentiellä kissan, jonka tunnisti ryhmässä etsityksi karkulaiseksi. Kissa ei antanut ottaa kiinni eikä Seppäsellä ollut loukkua mukanaan.
Hän maanitteli karkulaista ja meni ruohikolle makaamaan. Pian kissa tuli puskemaan ja Seppänen soitti ryhmän toiselle ylläpitäjälle, lähistöllä asuvalle Camilla Tallille, joka toi viidessä minuutissa paikalle loukun ja kissa saatiin kiinni.
– Kaksikymmentä minuuttia myöhemmin kissa oli takaisin omistajallaan.