Koronakevään ilopilkkuja oli Sipoon kunnan päätös jakaa etäopetukseen siirretyille oppilaille kouluruokakasseja. Niiden suosio yllätti kaikki: kouluruokaa tilattiin parhaimmillaan jopa tuhannelle oppilaalle.
Samaan aikaan MLL:n paikallisyhdistys päätti järjestää ruokalahjakorttikeräyksen rahapulaan joutuneille lapsiperheille. Sosiaalitoimi kiitteli keräystä vuolaasti, koska se tuli todelliseen tarpeeseen. Kunta sai yhteydenottoja perheiltä, joissa lomautukset ja muu koronakurimus vaikutti ruokaostoksiin pahimmillaan siten, ettei lapsille ollut enää antaa lämmintä ruokaa.
Poikkeustilanne on oma lukunsa, mutta kesä on lukuisille lapsiperheille vuodesta toiseen aikaa, jolloin lasten lounas tuottaa päänvaivaa.
Helsingissä asia ratkaistiin jo vuonna 1942 aloitetulla puistoruokailulla, joka jatkuu edelleen, ja koronasta huolimatta, lähes kaikissa kaupungin avoimissa leikkipuistoissa. Sittemmin moni kunta on seurannut perässä ja suosio on ollut taattu kaikkialla.
Puistoruokaa jaetaan eri tahojen toimesta, usein talkoovoimin. Yleisimmin maksajana on kaupunki tai kunta, jolle puistoruokailusta koituvat kustannukset ovat korkeintaan koululounaan hintaluokkaa. Ruoka on yksinkertaista, mutta ravitsevaa, ja sitä tarjoillaan ilmaiseksi kaikille lapsille ja nuorille.
Sipoossa puistoruokailu ei ole toistaiseksi noussut edes keskusteluun. Sipoo on kuitenkin aktiivisten yhdistysten ja seurakuntien kunta, jonka taloustilanne on haasteista huolimatta selvästi parempi kuin monissa ilmaista puistoruokaa jakavissa kunnissa. Puistoruokailu olisi täälläkin toteutettavissa suhteellisen helposti, jos vain tahtoa löytyy.
Jos asia ei kosketa juuri omaa perhettä, on hyvä muistaa, että meilläkin on paljon lapsia, joille puistolounas olisi päivän ainoa lämmin ateria.
Kirjoittaja on Sipoon Sanomien toimittaja.