Kevään koronaepidemia lisäsi rajusti etätöiden tekemistä ja se heijastui myös työntekijöiden sairauspoissaoloihin.
Sairauspoissaolot vähenivät huomattavasti alkuvuonna verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan, selviää yksityisen Mehiläinen-konsernin tiedoista.
Mehiläisen työterveysasiakkaille kirjoitettiin tammi–toukokuussa 14 prosenttia vähemmän sairauspoissaolopäiviä, kuin viime vuonna vastaavana aikana. Samaan aikaan asiakasmäärä kasvoi viidenneksen, joten siihen suhteutettuna lasku on vielä suurempi.
Sairauspoissaolot vähenivät etenkin huhti–toukokuussa, mikä näkyi lyhyiden, korkeintaan kolmen päivän poissaolojen ja toisaalta hyvin pitkien, yli kolmen kuukauden poissaolojen laskuna.
– Lyhyimpien sairauspoissaolojen laskua selittänee koronapandemia. Etätyössä lievimmät oireet eivät aina johda poissaoloon. Toisaalta työpaikalta on jouduttu olemaan normaalia pidempään poissa, kun kaikissa hengitystieinfektio-oireissa suositellaan nyt poissaoloa, kunnes oireet ovat kokonaan päättyneet, kertoo Mehiläisen tiedotteessa johtava työterveyslääkäri Annika Jalli.
Sairauspoissaoloissa oli hetkellinen käänne maaliskuussa. Viikoilla 11–13 Mehiläinen kirjasi niitä normaalia enemmän. Erityisesti viikko 12 korostuu tilastoissa.
Nousu johtui pääosin hengityselinsairauksista ja omailmoitteisista poissaoloista, selvittää Jalli.
– Covid-epäilyjä ja todettuja tartuntoja esiintyi jonkin verran, mutta ei suuria määriä.
Voimakkainta sairauspoissaolojen nousu oli terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä kaupan alalla.
– Nousu näkyi kuitenkin kaikilla toimialoilla, mukaan lukien asiantuntija-alat ja muut niin sanotut toimistotyöt, joilla nousu oli muita toimialaoja lievempi, kuvailee Jalli.