Sipoo onnistui asuintuotannossaan 92-prosenttisesti

Kunnanjohtaja Mikael Grannas sanoo uuden sopimuksen jatkavan edellisen linjaa. - Sipoon osalta siinä ei ole suuria muutoksia, joten uusi sopimuskausi ei tuo meille sen suurempia paineita,, Grannas sanoo. Riitta Ketola

Crista Lassfolk-Feodoroff

Sipoo suoriutui hyvin maankäyttöä, asumista ja liikennettä ohjaavan MAL-sopimuksen asumista koskevissa tavoitteissa. Kun ensimmäinen valtion ja seutukuntien kesken tehty MAL-aiesopimus astui voimaan vuonna 2012, oli siihen merkitty sosiaalisen asuintuotannon osuudeksi viidennes. Tavoitteena oli suitsia pääkaupunkiseudun kohtuutonta vuokratasoa.

Sipoossa asuintuotanto oli kaukana tavoitteesta, ja etenkin vuokra- , asumisoikeus- ja tukiasuntoja rakennettiin erittäin vähän.

– Määrä oli onneton. Pääsimme kuitenkin lähes tavoitteeseen viimeisimmällä tarkastelujaksolla eli vuosina 2016–2019, kunnanjohtaja Mikael Grannas kertoo.

– Sipooseen rakennettiin tuona aikana 1 584 uutta asuntoa, joista yli 500 asuntoa oli tuettuja asumismuotoja.

Asumisen osalta Sipoo onnistui myös siinä, että kunta sai integroitua sosiaalisen asuintuotannon omistusasumisen joukkoon. Segregaatiota vältettiin, kuten oli sovittu.

– Emme ole tehneet suuria vuokra-asuntokeskittymiä. Pähkinälehdossa on pieni alue, mutta esimerkiksi Jokilaaksossa on jo kaikki asumismuodot edustettuina.

Liikenteen osalta Sipoon suurin edistysaskel oli Nikkilästä Korsoon vievä kevytväylä, johon kunta sai valtiolta kustannustehokkaiden hankkeiden rahoituksen eli kuhan.

Maankäytön osalta tavoitteet puolestaan jäivät, koska kaavatyö laahasi.

Kesäkuun alussa hyväksyntäkierrokselle lähetetty uusi MAL-sopimus vuosille 2020–2031 ei Grannaksen mukaan tuo paljoakaan uutta Sipoon näkökulmasta. Paine vuokra-asuintuotantoon helpottuu, koska uudessa sopimuksessa sen osuus on entisen 20 prosentin sijaan 10. Lisäksi puukerrostaloja rakennetaan luultavasti lisää, koska valtio antaa niille viidenneksen muita enemmän käynnistysavustusta.

– Toiveemme oli saada vauhditettua Kerava–Nikkilä-ratahanketta, mutta jäimme vielä toistaiseksi sivuraiteelle, koska Väylävirasto keskittyy ensi vuoteen saakka runkoradan uudistuksiin. Hanke on kyllä mainittu suunnitelmissa, mutta se on edelleen siellä "kakkoskorissa", Grannas kertoo.

Uudessa MAL-sopimuksessa sovittiin hankkeista ja rahoituksista vuosille 2020–2023. Uudet neuvottelut tulevat aikanaan vuosien 2024–2027 hankkeista ja rahoituksista.

– Ja siihen Sipoon pitää valmistautua toimenpiteillä tämän ensimmäisen kauden aikana, jotta saadaan valtuuston ykköstavoite KeNi-rata mukaan hankkeiden joukkoon, kuten se on jo kuntien välisen sopimuksen puitteissa, kunnanjohtaja sanoo.

MAL-sopimus

Maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimukset (MAL) ovat sopimuksia, jotka valtio solmii suurimpien kaupunkiseutujen kanssa. Sopimuksilla tuetaan kaupunkiseudun kuntien ja valtion välistä yhteistyötä yhdyskuntarakenteen ohjauksessa sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisessa.

Tavoitteena on parantaa kaupunkiseutujen toimivuutta ja kilpailukykyä sekä kuntien tasapuolista kehittämistä. Sopimuksissa määritetään esimerkiksi tavoitteet lähivuosien maankäytön kehittämiselle ja asuntotuotannolle sekä liikenneverkon keskeiset kehittämishankkeet.

Valtion puolesta sopijaosapuolina ovat ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, Väylävirasto, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom sekä alueen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut