Melkein 400 000 suomalaisella on merkintöjä maksuhäiriöistä. Määrä on kasvanut vuodessa noin 7 000 henkilöllä.
Suomen Asiakastieto Oy:n mukaan maksuhäiriömerkintöjen määrä on kasvanut jatkuvasti jo yli kymmenen vuotta. Kesäkuun lopussa merkintöjä Asiakastiedon rekisterissä oli yhteensä 390 000 kuluttajalla eli 8,5 prosentilla aikuisväestöstä.
Koronakriisin vaikutukset vielä näy tilastoissa, mutta odotettavissa on lisäystä merkinnöissä, arvelee Asiakastiedon liiketoimintajohtaja Jouni Muhonen.
Muhosen mukaan viime vuoden syyskuussa toteutettu kulutusluottojen korkokaton lasku 20 prosenttiin osaltaan lisäsi maksuhäiriöisten henkilöiden määrää.
– On erittäin todennäköistä, että koronakriisin takia säädetty tilapäinen 10 prosentin katto tulee edelleen kasvattamaan maksuhäiriöisten henkilöiden määrää, kun uutta luottoa on entistä vähemmän saatavilla, analysoi Muhonen tiedotteessa.
Maksuhäiriöiden taustalla on Muhosen mukaan monia eri syitä. Usein ne johtuvat siitä, että henkilö on velkaantunut usealle taholle, jolloin yllättävä katkos tuloissa tai odottamattomat menot kaatavat talouden.
Maksuhäiriömerkinnän tallennusaika Suomessa on nykyään kolme vuotta, mikä on pohjoismaisittain varsin lyhyt aika.
Asiakastiedon tutkimuksen mukaan tällä haavaa maksuhäiriöttömistä suomalaisista yksi prosentti saa vuoden kuluessa maksuhäiriömerkinnän.
Tuore, alle vuoden ikäinen maksuhäiriömerkintä ennakoi uutta merkintää peräti 72 prosentin todennäköisyydellä.
– Riski toki pienenee ajan myötä, jos henkilölle ei tule uusia merkintöjä. Silti vielä tuoreimman maksuhäiriömerkinnän ollessa 3-4 vuotta vanha uuden maksuhäiriömerkinnän todennäköisyys on 16 prosenttia, Muhonen toteaa.
Maksuhäiriö on vakava maksun laiminlyönti, eikä merkintää tule vähäisestä maksun viivästymisestä, muistuttaa Asiakastieto tiedotteessa.