Uudenmaan perinnekylälle vihreää valoa – Sipoon kunta teki yhteistyösopimuksen Talonpoikaiskulttuurisäätiön kanssa

Rakentaminen: Talmaan nousee pientaloasuinalue, jonne siirretään vanhoja tai rakennetaan perinteisin menetelmin hirsitaloja pihapiireineen.

Uudenmaan perinnekylä nousee vasemmalla näkyvään kunnan omistamaan sekametsään. Varpulan isäntä Jari Vesanen uskoo, että vanhat rakennusmenetelmät nousevat uudestaan arvoonsa. Vesanen kuuluu Talonpoikaiskulttuurisäätiön hallitukseen. Mia Tadic

Mia Tadic

Varpulan 1800-luvulta peräisin olevan talonpoikaistalon ikkunasta näkyy peltoja ja vehreä suomalainen sekametsä. Tulevina vuosina maisemaan nousee kokonainen kylä perinteisine pihapiireineen, liitereineen ja aittoineen.

Pohjanmaalta siirretyn hirsitalon isäntä Jari Vesanen on puuhannut Uudenmaan perinnekylä -hanketta naapurimetsään jo vuodesta 2006. Välillä se on jäänyt muiden myllerrysten jalkoihin, mutta nyt on mustaa valkoisella: Sipoon kunta ja Talonpoikaiskulttuurisäätiö allekirjoittivat hiljattain sopimuksen yhteistyön käynnistämisestä.

– Sipoon kunta on edelläkävijä, Vesanen uskoo.

Alueelle voisi tulla jopa 26 pientalotonttia riippuen siitä, miten rakennuskelpoiseksi maaston eri muodot katsotaan.

– Prosessi etenee siten, että asemakaavan laadinta käynnistetään tänä vuonna. Perinnekylällä tarkoitetaan pientaloaluetta, jonne on mahdollista siirtää vanhoja hirsirakenteisia asuin- ja sivurakennuksia tai rakentaa uusia rakennuksia perinteisin menetelmin ja esikuvin, kertoo Sipoon kehitysjohtaja Pirjo Sirén.

Suunnitelmalla on jo hyvä pohja, sillä Talonpoikaiskulttuurisäätiö teetti 2016 ideasuunnitelman, jossa on tutkittu perusteellisesti eri vaihtoehtoja kylän kaavoitukselle.

Ehkä nyt on jo aika, kun uskalletaan käyttää näitä satojen vuosien kestotesteissä hyviksi havaittuja ratkaisuja.

Jari Vesanen

– Kantavana ideana on pihapiiriajattelu ja kylänraitti. Päärakennus ja piharakennukset muodostavat suorakaiteen muotoisen piha-alueen, samaan tapaan kuin vanhoissa ryhmäkylissä tai kaupunkien sisäpihoissa. Tämä on myös rakennustehokkaampi tapa kuin että laitettaisiin talo tontin keskelle, Vesanen sanoo.

Perinnekylä mahdollistaisi yhteisöllisyyttä, terveellistä asumista ja rakentamista, sukupolvien läheisyyttä ja työpajoja – asukkaiden tarpeiden ja ideoiden mukaan.

Sipoon kunta suhtautuu Pirjo Sirénin mukaan hankkeeseen hyvin myönteisesti.

– Perinnekylä nivoutuu erinomaisesti osaksi kunnan pitkäaikaista kehitystä Talmassa.

Jari Vesanen siirsi Varpulan pohjalaistalon Kauhavalta Talmaan vuonna 2006. Mia Tadic

Talmasta suunnitellaan yli 10 000 asukkaan taajamaa lähijunaliikennepysäkkeineen. Kehitysjohtaja Pirjo Sirén uskoo, että alueesta tulee vetovoimainen. Talman virkistysalueet tarjoavat mahdollisuudet ulkoiluun, lasketteluun, hiihtämiseen, golfaamiseen ja ratsastamiseen.

Muutama vuosi sitten Talopoikaiskulttuurisäätiö teki alustavan markkinatutkimuksen, jonka perusteella kiinnostuneita oli.

– Paras tilanne on, jos tontin ostajalla on jo tiedossa vanhan hirsikehikon siirtoprojekti, Talonpoikaiskulttuurisäätiön hallitukseen kuuluva Jari Vesanen pohtii.

Idea perinnekylästä lähti liikkeelle, kun Vesanen puolisoineen oli muuttanut Talmaan oman siirtoprojektinsa kanssa 2006. Kauhavalta Varpulan kylästä tuotu ja hirsi hirreltä koottu komea pohjalaistalo on valmistunut 1835. Se puolestaan rakennettiin Lapuan vanhan, vuodelta 1749 peräisin olevan kirkon materiaaleista.

Samoihin aikoihin muuton kanssa tuli televisiosta Joka kodin asuntomarkkinat, jossa äänestettiin Suomen parhaaksi asuinalueeksi Mustasaaren Sulvan kylä. Kylään kuuluu Stundarsin museokylä siirrettyine vanhoine pohjalaistaloineen. Toiseksi tuli Puu-Käpylä.

– Oli selvää, etteivät sulvalaiset voineet omilla äänillä voittaa kisaa. Puutaloissa täytyi olla jotain, mistä yleisö pitää, Vesanen aprikoi.

Kun ilmeni, että Varpulan tuvasta näkyvä metsä tulee kunnan kaavoitukseen, alkoi Vesanen viedä asiaa eteenpäin. Idea saikin kunnassa hyvän vastaanoton, mutta jupakka Lounais-Sipoon liittämisestä Helsinkiin vei vuosiksi huomion Talmasta.

– Pidin asiaa sen verran esillä, että Talonpoikaiskulttuurisäätiö otti sen omaksi hankkeekseen. Säätiön intressissä on kehittää perinnerakentamista ja rakennusten suojelua. Jos ei kylää tulisi Sipooseen, niin sitten jonnekin muualle.

Varpulan isännän oma lehmä puolestaan on saada naapurustoon samanhenkistä porukkaa. Ihan seinänaapureiksi kylänväki ei ole tulossa, sillä entiseen mansikka- ja lammastilaan kuuluu kahdeksan hehtaaria peltoa talon ympärillä.

Sipoon kunta kaavoittaa Uudenmaan perinnekylän Jari Vesasen naapurimetsään. Mia Tadic

Vanhat hirsitalot on tehty siirrettäviksi. Niitä on historian saatossa purettu ja koottu paikasta toiseen. Vesasen mielestä olisi toki ihanteellista, jos ihmiset asuisivat siellä, missä perinteisesti on asuttu. Koska tilanne on se, että väestö valuu etelään, ei ole huono idea pelastaa talot sinne missä ihmiset ovat.

– Kiertotalous on päivän sana ja tämähän sopii just siihen, Vesanen hehkuttaa.

Rakentaminen on yksi merkittävimpiä maapallon resurssien kuluttajia. Rakennusjätteen ongelmallisuuteen ja rakentamisen hiilijalanjälkeen on viime vuosina kiinnitetty entistä enemmän huomiota.

Moni betonirakennus joutuu purkukuntoon jo 20–30 vuodessa, jotkut ovat sutta syntyessään. Sipoostakaan ei ole vaikea löytää pieleen menneitä uudisrakennuksia.

Pitkäikäisyyden lisäksi terveellisyys on perinnerakentamisen tärkeä arvo, jota myös kehitysjohtaja Pirjo Siren painottaa.

– Laadukkaalle, omaleimaiselle, terveelliselle ja tilavammalle asumiselle vehreässä ympäristössä pihapiireineen on Uudellamaalla kysyntää.

Sisäilmaongelmat ovat nykyajan vaiva, jota oikein rakennetussa hirsitalossa ei Vesasen mukaan tapaa. Puu sitoo kosteutta ja luovuttaa kosteutta luonnollisesti, ellei sitä rajoita kosteussuluilla.

– Kun jotkut asiat ovat tarpeeksi vanhoja, niistä tulee uusia. Sama on rakennushommissa. On ollut vallalla tarve keksiä pyörä uudelleen, ollut miltei häpeä toisintaa vanhoja hyviä ratkaisuja. Ehkä nyt on jo aika, kun uskalletaan käyttää näitä satojen vuosien kestotesteissä hyviksi havaittuja ratkaisuja, Jari Vesanen huokaa 270 vanhojen hirsien syleilyssä, oman tuvan keinutuolissa.

– Vanhat hirsitalot ovat oikein tehtyinä terveempiä, ekologisempia ja pitkäikäisempiä kuin uudet betonirakennukset, joista tulee käyttökelvottomia muutamassa kymmenessä vuodessa.

Perinteinen kylämaisema viehättää monia. Sipoolta toivotaan usein maaseutumaisuutta tiheän kaupunkiasumisen sijaan. Mia Tadic

Uudenmaan perinnekylän avainsanoja ovat pihapiirit ja kylänraitti. Talonpoikaissäätiön ideasuunnitelmassa talot reunustaisivat raittia ja pihapiirit toisivat asukkaille omaa yksityistä tilaa.

– Pihapiiriin tarvitaan vähintään kolme rakennusta. Tämä on aivan olennaista tunnelman kannalta. Pihapiirirakentaminen on myös rakennustehokas ratkaisu, Vesanen huomauttaa ja ottaa esille esimerkiksi Vanhan Porvoon, jossa maankäyttö on hyvinkin tehokasta.

Pihapiiri mahdollistaisi myös eri sukupolvien asumisen lähekkäin, mikä on nykyään monin paikoin tehty hankalaksi eri säädösten vuoksi.

– Yhtenä vahvana inspiraation lähteenä on Helsingin pitäjän kirkonkylä. Ennen maalaiskylät olivat tiiviitä ryhmäkyliä, mutta Isojaon myötä talot siirrettiin sinne, missä pellot ovat.

Perinnekylän ideasuunnitelmassa tontit ovat noin 1800 neliötä, mutta ostaja voi vaikuttaa asiaan kaavoitusvaiheessa. Nykyajan kylämiljööseen mahtuisi hyvin työpaja tai työhuone – korona-aika toi etätyön entistä ajankohtaisemmaksi.

– Siellä voisi olla kaikenlaista suutarista konsulttipalveluihin. Parasta on, kun ihmiset saavat keksiä itse, diplomi-insinööri Jari Vesanen pohtii.

Uudenmaan perinnekylä noussee 2024

Talmaan suunnitellaan pientaloaluetta, joka kostuu siirretyistä rakennuksista tai perinteisin menetelmin rakennetuista pihapiireistä.

Perinnekylällä tarkoitetaan pientaloaluetta, jonne on mahdollista siirtää vanhoja hirsirakenteisia asuin- ja sivurakennuksia tai rakentaa uusia rakennuksia perinteisin menetelmin ja esikuvin.

Alue sijoittuu Talman tulevan keskustan ja Kerava-Nikkilä-radan pohjoispuolelle, Laaksotien tuntumaan.

Asemakaavan laadinta käynnistetään tänä vuonna. Luonnosvaiheen jälkeen otetaan tonttivarauksia ja ostaja voi vielä vaikuttaa kaavoituksen lopputulokseen. Tontit ovat rakennettavissa noin vuonna 2024.

Maanomistaja Sipoon kunta kaavoittaa alueen Talonpoikaissäätiön ideasuunnitelman hengessä. Säätiö tukee myyntiä ja pitää asiaa esillä omissa kanavissaan.

Talman tulevasta keskustasta tavoitellaan raideliikenteeseen tukeutuvaa, toiminnoiltaan monipuolista yli 10 000 asukkaan taajamaa, jossa tiivistä keskustaa ympäröivät väljemmät asuinalueet.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.